keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kreikkalaista salaattia ja lihapataa

Moussakan jälkeen teki mieli jatkaa vielä kreikkalaisella linjalla. Feta-salaattia en ollutkaan tehnyt aikoihin. Tähän laitoin:
  • Jäävuorisalaattia
  • jääsalaattia
  • alfalfan ituja
  • vesikrassin versoja (isolehtinen lajike)
  • oliiviöljyä, suolaa
  • tomaatteja
  • iso punasipulia viipaleina
  • limen mehu
  • mustia oliiveja
  • feta-juustoa
Salaattipohjan ainekset silputaan ja joukkoon sekoitetaan loraus oliiviöljyä ja ripaus suolaa. Punasipuli viipaloidaan ja jätetään hetkeksi limettimehuun marinoitumaan. Salaatin päälle murennetaan feta-juusto ja mustat oliivit.

Stifado eli kreikkalaine lihapata

Naudanlihasta olen yleensä hauduttanut lihapataa burgundilaiseen tapaan (boeuf bourguignon) tai sitten itäsuomalaiseen tyyliin (karjalanpaisti). Nyt ajattelin kokeilla välimerellisiä mausteita ja täytyy sanoa, että kanelin, neilikan, punaviinin ja naudanlihan makuyhdistelmä toimi loistavasti. Lihana käytin pari reilua kimpaletta lapaa eli näitä sonninkörilään vähemmän arvostettuja alueita. Mutta liha oli todella mureaa ja jopa vain puolentoista tunnin jälkeen hyvin hautunutta. Kiitos lienee riittävän raakakypsymisen.
  • n. 1 kg naudan lapaa, kuutioi
  • 4-5 sipulia, lohko
  • 5 valkosipulin kynttä (halutessa enemmänkin)
  • 4 dl punaviiniä
  • 500 g paseerattua tomaattia
  • loraus punaviinietikkaa
  • 2 rkl hunajaa
  • 10-15 mustapippuria
  • 3 laakerinlehteä
  • kourallinen rosmariinin oksia
  • 1/2 tl jauhettua neilikkaa (kokonaiset ehkä parempia)
  • 2 kanelitankoa
  • suolaa
Ruskista lihat pienissä erissä oliiviöljyssä. Rosmariinin oksia kannattaa hakata veitsen hamarapuolella, niin niistä lähtee paremmin makua. Lisää sipulilohkot, mausteet ja loput aineet. Sekoita mausteet kunnolla lihojen joukkoon. Kypsennä hitaasti liedellä tai 175-asteisessa uunissa parisen tuntia, meillä tosin ehti kypsyä vain 1,5 h. Pinnalle sopii ripotella tuoreita yrttejä. Meillä syötiin muussin kanssa, keitetyt kerunatkin sopisivat hyvin.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Vaniljaista simaa ja limonaadia

Muistin sitten, että komerossa oli vielä iskemätön vakuumipussi vaniljatankoja. Päätin kokeilla sitä mausteeksi simaan. Simaan tuli:
  • 8 litraa vettä
  • 500 g fariinisokeria
  • 500 g tavallista sokeria
  • 3 sitruunan ja 1 limen mehu
  • 2 vaniljatankoa
  • 1/2 tl hiivaa
Kiehauta vettä vedenkeittimessä ja sulata sokerit kiehuvaan veteen. Lisää haaleaa vettä, kunnes seos on noin 40-asteista. Lisää sitruunamehut ja halkaistut vaniljatangot. Murenna hiiva joukkoon. Sekoita hyvin. Hiivan määrää on vaikea arvioida, itse laitoin ehkä noin 1/2 teelusikallista. Siman annetaan käydä huoneenlämmössä 1-2 vuorokautta. Itse pullotin sen 1,5 vrk kuluttua, kun hiiva näytti heränneen hyvin. Pullot jääkaappiin. Muutaman vuorokauden päästä pääsee sitten nauttimaan valmista simaa.

Käytin samoista sitruunoista kuoriraasteen sitruunalimpparin valmistukseen. Tiivisteeseen tuli:
  • 3 sitruunan kuoriraaste
  • 1 dl sitruunamehua
  • 2 dl sokeria
  • 3 dl vettä
  • 1 vaniljatanko halkaistuna
Pese sitruunat hyvin lämpimällä vedellä. Kiehauta aineksia pienessä kattilassa ehkä vartin verran. Tulos oli lähes hillomainen (vettä olisi voinut olla enemmän?). Sitten tämä tiiviste ja kuplavesi sekoitetaan keskenään, laimennussuhteen voi päättää itse. Limppari on hyvä vielä siivilöidä, ettei kuoria jää valmiiseen juomaan. Ja silti joutuu selittelemään, että mitä ne mustat pisteet ovat. Niistä pienistä vaniljansiemenistä pääsisi vielä eroon suodattamalla. Helpommalla ehkä pääsisi jättämällä koko vaniljan pois...

torstai 22. huhtikuuta 2010

Moussaka

Nyt piti saada vähän vaihtelua meillä aika useasti syötäviin jauheliharuokiin. Munakoiso on aivan loistava vihannes, harmi vaan, ettei sitä juuri tuoteta Etelä-Eurooppaa lähempänä. Jos joskus saan kasvihuoneen, niin munakoisoa siellä kasvaa aivan varmasti. No niin, sitten ruoanvalmistukseen. Aloita munakoisoista:
  • 3 pienehköä munakoisoa (pienemmät ovat yleensä maukkaampia)
Poista kannat ja viipaloi koisot pitkittäin mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleille sirottimella ohuesti suolaa ja jätä ne "itkeskelemään" vartiksi tai puoleksi tunniksi. Itketys auttaa hieman kitkerän nesteen poistumista. Kuivaa viipaleet talouspaperiin ja voitele ohuelti rypsiöljyllä. Levitä parille pellille ja laita uuniin kypsymään. Ovat valmiita, kun pinnassa on hiukan väriä. Sillä välin valmistetaan kastikkeet.

Jauhelihakastike
  • 500 g naudan jauhelihaa
  • 2 sipulia
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 tkl tomaattimurskaa
  • 1 rkl intiaanisokeria
  • loraus punaviinietikkaa
  • yrttimaustetta maun mukaan, rosmariinia ja timjamia meni tällä kertaa
  • hienoa merisuolaa, mustapippuria
Ruskista jauheliha ja lisää sipulit joukkoon. Lisää loput aineet ja hauduttele hetkinen.

Valkokastike
  • 1/2 dl öljyä (voilla kyllä saa parempaa...)
  • 2/3 dl vehnäjauhoa
  • 0,75 l maitoa
  • raastettua muskottipähkinää
  • suolaa, mustapippuria
  • 1 prk tuorejuustoa
  • iso kasa juustoraastetta
Kokeilin tällä kertaa tehdä valkokastikkeen pelkästä öljystä voin sijaan. Eli öljy lämmitetään ja jauhot vispataan koko ajan sekoittaen joukkoon. Kypsytetään hetki. Maitoa lisätään ensin loraus ja sekoitetaan tasaiseksi. Loppu maito mukaan ja mausteet. Tuorejuusto ja juustoraaste lisätään, kun kastike on lämmennyt. Juustoraastetta voi jätää myös pinnalle.

Munakoisoviipaleet ja jauhelihakastike ladotaan kerroksittain vuokaan. Itse sain suurehkoon vuokaa kolmesta munakoisosta vain kaksi kerrosta. Valkokastike kaadetaan päälle, juustoa pintaan ja uuniin puoleksi tunniksi 200 asteeseen.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Eemeli asentaa hiekkalaatikkoa

Eemeli on päässyt viimepäivinä iskän kanssa rakentamaan ja asentamaan hiekkalaatikkoa. Se onkin tosi hieno, hiekka enää puuttuu. Noh, sitä odotellessa on päässyt käyttämään ihan oikeita työkaluja. Ja maistelemaan vähän multaa. Päikkäreiden jälkeen pääsee monesti pitkä itku, jos ei pihahommia ole heti tiedossa. Sisällä kun on niin tylsää.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Raclettea

Komeroni perukoilla asustaa raclette-grilli. Aivan totaalinen turhake, sinänsä, mutta tulee sillä yleensä kerran talvessa juustoa sulateltua. Ja saa hyvän syyn syöttää juustoa kavereillekin. Kai sillä muitakin asioita pystyisi tekemään, ei vaan ole tullut funtsittua.

Ranskalaiset ja sveitsiläiset ovat kehittäneet monta hyvää ruokalajia, joissa pääsee hyvällä omalla tunnolla syömään silmittömiä määriä juustoa. Tämä raclette muistui mieleen, kun tuossa muutama viikko takaperin söin Pariisissa tartiflettea, sekin sellainen savoijilaislähtöinen juustomättö. Sitä syötiin au pair-perheessäni kyllä keskellä kesääkin, vaikka perunan, pekonin ja tuhdin reblochon-juuston ryydittämänä ehkä aavistuksen talvinen ruoka onkin. Reblochon ei tietääkseni kuulu täkäläisten markettien valikoimiin, mutta raclettea löysin ilokseni pariakin laatua, rasvaisempaa ranskalaista ja kiinteämpää sveitsiläistä.

Raclette-juustoa kannattaa varata sellainen 100-150g ruokailijaa kohden, ellei seurueeseen sitten kuulu näitä ns. "keventäjiä". Juuston kaveriksi kannattaa varata:
  • keitettyjä perunoita
  • leikkeleitä, esim. ilmakuivattua kinkkua ja salamia
  • cocktail-kurkkuja
  • hillosipuleita
  • oliiveja
  • tuoretta leipää
Tavalliset keitetyt perunat maistuvat mielestäni tässä ruokalajissa älyttömän hyviltä, jopa vielä näin kevään korvalla. Eli perunoita on hyvä varata paljon. Juusto sopiviksi viipaleiksi, muut höysteet pöytään tarjolle ja sitten vain juustoviipaleita sulattelemaan. Eemeli tykkäsi tästä lajista. Ihmekös tuo, kun en ole vielä löytänyt juustoa, josta poika ei tykkäisi. Ainakin Ranskasta tuodut camembert ja crottin de chèvre ("kilin kikkare" vapaasti suomennettuna) olivat suurta herkkua.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Eemeli aloitti puutarhatyöt

Emppu rakastaa ulkohommia. Lumien lähdettyä, ei lumen lapiointia ole enää akuuttia, mutta onneksi on lätäköitä, ränneistä tippuvaa vettä, oksia ja muuta mukavaa. Tänään Eemeli kylvi vähän uutta nurmikkoa aavistuksen sammaloituneelle etupihalle ja kävi tarkastamassa omppupuiden leikkaustarvetta. Sitä on.

Emppu muokkaili myös pikkuharalla navetan vierustalla sijaitsevan minityytimaan. Kun kerran ruohosipulikin kasvoi siellä jo sinnikkäästi, äiti kylvi lasin alle toiveikkaasti rucolaa, kevätsipulia, persiljaa ja vuonankaalia. Katsotaan, mitkä lähtevät itämään. Ja sitten vähän mangoldia ja paksoita, taimikasvatustarkoituksessa. Saavat myöhemmin siirtyä väljemmälle kasvimaalle. Viime kesänä kun suoraan maalle kyvetty paksoi ei jaksanut alkuperäiskasvien (vesiheinä, juolavehnä, jauhosavikka) seassa taistella elintilasta.

Sisällä taas esikasvatuksessa ovat yrtit. Basilika on harvana vuonna viihtynyt avomaalla, nyt yritän sitä ihan ruukkukasvatuksessa. Useamman viikon olen jo odotellut salvian, oreganon ja ruohosipulin itämistä, lieko olleet huonolla suihkuttelulla... Timjami taas oli basilikan ohella näitä nopeita itäjiä. Yrttien seuraksi ikkunalle kylvin myös ruusukaalin ja varsisellerin siemeniä, jospa niistä taimia tulisi.

Itämaisia naudanlihavartaita ja nuudeleita

Grillauskausi tuli avattua viikonloppuna, kun aurinko paistoi kauniisti ja pihatöissä oltiin muutenkin. Grilliin meni naudan paistilihaa, jonka suikaloin kohmeisena poikkisyin pitkiksi, ohuehkoiksi suikaleiksi. Marinadiin tuli:
  • 3 hienonnettua valkosipulin kynttä
  • 1,5 tl kurkumaa
  • 2 tl korianterin siemeniä, hienonna morttelissa
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1 limetin mehu
  • 0,5 dl rypsiöljyä
  • 1 tl hienoa merisuolaa
  • 2 rkl intiaanisokeria
Sekoita marinadin aineet keskenään. Lihat marinoituvat huoneenlämmössä nopeasti, sillä runsas limettimehu raakakypsyttää lihaa. Ja kyse oli myös siitä, että tulet paloivat jo grillissä, eikä siinä ollut aikaa tuntien marinointiin... Nopean ja huomattavasti tulisemman marinadin saa myös valmiista punaisesta tai vihreästä currytahnasta, sekaan vain öljyä, soijaa ja sokeria, esimerkiksi. Tai vielä valkosipulia ja tuoretta inkivääriä, jos sattuu löytymään. Lihat sitten vain kostutettuihin varrastikkuihin ja grillaamaan. Kaverina voi tarjota makeaa chilikastiketta tai maapähkinäistä satay-kastiketta.


Lisäkkeenä syötiin nuudeleita, joiden joukkoon tuli:
  • 2 pientä sipulia, hienonnetaan
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 iso porkkana karkeana raasteena
  • pari rkl seesaminsiemenöljyä
  • kourallinen kuivattuja suppilovahveroita liotettuna
  • 1 muna
  • 0,5 dl kalakastiketta
  • 0,5 dl makeaa chilikastiketta
  • 3 kerää täysjyvänuudeleita
  • herneenversoja
Kuullota sipulia ja porkkanaa pannulla seesaminsiemenöljyssä, lisää myös valkosipuli ja liotetut sienet. Monissa wokkiohjeissa puhutaan kiinalaisista sienistä, mutta mitä niitä suotta käyttämään, kun kotimaisia on vielä komerossa kuivattuna. Siirrä kuullotetut kasvikset pannun reunoille ja riko keskelle muna. Sekoita munan rakenne rikki ja paista se kokkeliksi. Sekoita kasvisten joukkoon. Sekoita joukkoon 3 minuttia kiehuvaksi kuumennetussa vedessä levänneet nuudelit (tai nuudeleiden kypsennysohjeen mukaan). Mausta nuudelit kalakastikkeella ja makealla chilikastikkeella. Silppua lopuksi joukkoon herneenversoja.