Retrovaippa

Mummon 60-luvun Marimekko-kylpytakki muuttui Eemelin yövaipaksi. Sisälle tuli pitkä, 3-kerroin taitettava läppä bambufroteeta, jonka toisella puolella on mikrokuitu. Ja integroitu fleece-kuivaliina. Pehmeän paketin päältä puuttuu enää villikset.

Tapenade

Olen jo pitkään hautonut mielessäni tapenaden tekoa. Nyt kun viimein ostettiin Bamix ja laitoin ruoaksi basilikaista Janssonin kiusausta, josta sai hyvin napattua muutaman anjoviksen sivuun, päätin pyöräyttää tahnan. Siihen tuli:

• purkillinen tummia kalamata-oliiveja (kivettömiä, jos löytyy, itse askartelin kivet pois)
• pari tl dijon-sinappia (omassa jääkaapissa oli sitä rakeista versiota)
• 2 anjovisfilettä
• 1 valkosipulin kynsi
  
• loraus oliiviöljyä
• reilusti mustapippuria
  

Ja kaikki aineet siis vain sotketaan survaimella sekaisin. Joissain ohjeissa öljy lisätään ohuena nauhana, mutta itse en ainakaan siihen sauvasekoittimella ja ilman kolmatta kättä pysty. Erisävyissistä oliiveista tuli hauska hieman liila sävy.

Kylpypalleroita

Tyttöjen illan ohjelmassa oli Strömsö-hengessä kylpypalleroiden valmistamista. Sitruunahaposta, ruokasoodasta ja öljystä tehty massa maustettiin eteerisillä öljyillä, yllä mintuntuoksuisia ja alla laventeli-rosmariinikakkuja. Ohje Stömsöstä.

Jogurttinen raparperi-mansikkapiiras

Kokeilin vaihteeksi jogurttia raparperin kaveriksi. Pohjaan tuli:

• 125 g voita
• 1,5 dl sokeri (vaahdotetaan pehmeän voin kanssa)
• 1 kananmuna (lisätään sekoittaen vaahtoon)
• 1,5 dl perunajauhoja
• 1,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta (kuivat aineet sekoitetaan, siivilöidään taikinaan)

Taikina levitetään piirkakkavuokaan ja esipaistumaan 10 minuutiksi 200 asteeseen. Täytteeseen tulee:

• 2 dl turkkilaista jogurttia
• 1 muna
• 1 dl sokeria
• vaniljasokeria
• raparperi-mansikkahilloa

Hillon saa keitetyä, kun laittaa raparperit paloiteltuna kattilaan, tilkka vettä pohjalle, ja sokeria maun mukaan, muutama desi ainakin. Pakastemansikat lisätään hillotun raparperin joukkoon vähän survottuina. Osa hillosta sekoitetaan jogurttitäytteeseen, osan voi tiputilla piirakan pinnalle. Täyte levitetään hyvin reunoille asti, sillä reunat tuppaavat turpoamaan paistettaessa. Jatketaan paistamista vielä noin 30 minuuttia tai kunnes reunat ovat saaneet sopivan värin.

Salvia-kinkkupizza

Salvia on ihana yrtti. Penkissä kasvaa taas tälle kesälle kaksi eri paikoista ostettua salviapuskaa ja sitten viime vuotinen, sittenkin talvehtinut pensas. Ilmakuivatun kinkun rippeet pääsivät salvian kanssa pizzaan, ja loppuunkaluttu kinkun luu lähti doggy bagissä kaverin koiralle. Pizzan tomaattikastikkeeseen keittelin:

• selleriä
• porkkanaa
  
• sipulia
  
• 500 g paseerattua tomaattia
• 1/2 prk punaista pestoa
• ripaus sokeria
• suolaa, pippuria, timjamia

Ja täytteiksi tuli siis kinkkua, salviaa, oliiveja ja esikypsennettyä sipulia.

Suklaamisu

Kuuluun periaatteessa niihin tiramisù-fanaatikkoihin, joiden mielestä tiramisù tehdään savoiardi-kekseistä, mascarponesta ja marsalasta, eikä mistään korviketuotteista. Mutta tämä onkin suklaamisu. Pohjana on suklainen kääretorttupohja, kuivahtaneena ja puolitettuna. Kostutettu espressolla ja portviinillä. Ja sitten ihan tavanomainen mascarpone-vaahto päälle.

Kuusenkerkkäherkku

Keräilin eilisellä lenkillä kuusenkerkkiä pussiin, kun ei korvasieniäkään löytynyt. Illalla keittelin niistä siirapin, eli kolmisen desiä kerkkiä veteen porisemaan ja pari desiä sokeria. Reilun puolentoista tunnin keittelyn jälkeen siivilöin siirapin. Lopputulos oli hunajamainen, niin väriltään kuin juoksevuudeltaankin. Tässä siis jälkiruokaohje:

• kuohukermaa vatkattuna
• turkkilaista jogurttia
• riisipuuroa jäähtyneenä
  
• paljon valniljasokeria
• sokeria maun mukaan

Nämä aineet sekoitetaan ja päälle valutetaan kuusenkerkkäsiirappia. Ja koristeeksi vaikka kuivattuja karpaloita.

Kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten maanomistajalta tulee kysyä lupa. "Väärissä paikoissa", vaikkapa metsäteiden ojissa kasvavat kuuset ovat hyviä kerkkäkeräilyyn.