Salviat talteen

Salviapuskani ovat olleet ehkä lievällä vajaakäytöllä kesän ajan. Kun lehdet olivat vielä komean vihreitä, pakastin pienen rasiallisen ja leikkasin loput puskat peston raaka-aineeksi. Salvia kestää pakastamista kohtalaisen hyvin, varsinkin kun pidän kuivattuja yrttejä yleensä kompromissituotteina. Salviatahnaan, tai -pestoon, pistin:

• lehdet kahdesta komeasta salviapuskasta
• n. 3-4 dl paahdettuja cashewpähkinöitä
• kokonainen valkosipuli, kuorittuna ja hienonnettuna
  
• 2-3 tl suolaa
• reilusti mustpippuria myllystä
• n. 2 dl neitsytoliiviöljyä
  

Ja sitten sauvasurvain laulamaan. Voi jessus tuli hyvää, en tiennytkään olevani näin suuri salvian ystävä. Jouduin vielä kaapimaan sauvasekoittimen pään Eemelin maissinaksulla. Tahna siis sopii pastan joukkoon sellaisenaan (ehkä aavistuksen öljyllä laimennettuna) ja paljon parmesaania päälle. Kanan fileitäkin voisi paistella tämän tahnan kanssa. Tai no tämän kanssa voisi syödä mitä vaan, vaikka sitten niitä maissinaksuja. Toivottavasti puskat talvehtivat hyvin, seuraavan kesän satoa jo odotellessa...

Palak paneer takapihan vihreistä

Mieli on tehnyt jo pidempään intialaista. Viimeksi kun satuin Helsinkiin, oli lähin Namaskaar kiinni (eikä pidemmälle jaksanut kävellä) ja Lahdestakin samaisen ketjun ravintola ehdittiin sulkea ennen kuin kävin edes testaamassa. Yksi intialaisista suosikeistani on palak paneer, eli paneer-juustoa pinaattikastikkeessa. Paneer muistuttaa melko pitkälti hämäläistä kotijuustoa eli se valmistetaan kuumasta maidosta, johon lisätään happoa, esimerkiksi sitruunamehua, etikkaa tai jogurttia - hämäläisittäin taas piimää. Mummun kotijuustoa ei ole ollut saatavilla vähään aikaan, joten innostuin ideasta käyttää leipäjuustoa tähän tarkoitukseen. Kastikkeeseen tuli:

• kaikki loput lamopinaatit kasvimaalta, hienoksi hakattuna n. 4-5 dl
  
• nippu mangoldin lehtiä hienonnettuna, myös varret
• 2 reilua sipulia
• 3 valkosipulin kynttä
• rypsiöljyä
  
• 2 tl garam masalaa
• 3 tl jeeraa
• pätkä tuoretta, raastettua inkivääriä
• 3 dl ruokakermaa
• 250 g leipäjuustoa kuutioituna
  
• 1 tl suolaa

Hienonna sipulit ja mangoldin varret. Kuullota niitä öljyssä jeeran ja garam masalan kanssa. Lisää pinaatti, mangoldi ja inkivääri, sekä hieman vettä, jos pannu tuntuu kuivalta. Kun pinaatti on kypsynyt kokoon, lisää kerma ja suola. Hauduttele kastiketta ehkä vartin verran ja tarkista suola. Lisää lopuksi leipäjuustokuutiot ja anna niiden lämmetä ennen tarjoilua. Tarjoile riisin kanssa. Emppu vaikutti ensin hiukan epäluuloiselta, mutta kun kuuli, että kastikkeessa on juustoa, niin johan kelpasi. Juusto, muodossa missä tahansa maistuu aina...

Askarteluja, odotellessa

Mistä tietää, että odottavan aika alkaa käydä vähän pitkäksi? Tässä muutama oire:

• Sen lisäksi, että pakkaa laukun sairaalaan, tuunaa sen nappikukilla
• Ompelee uuden pinnasängyn pehmusteen, koska Eemelin kahden vuoden takainen on passé
• Ompelee pinnasängyn pehmusteeseen mätsäävän pussilakanan, koska äitiyspakkauksen lakanat eivät sovi sisustukseen
• Suunnittelee vauvansukkien kutomista, vaikka pääsääntöisesti aina on pitänyt neulomista eläkeläisten hommana, tuskastuttavan hitaana ainakin
• Kaivaa jälleen kerran esiin Kaisa-tädin Amerikan-tuliaisen, kirjallisen siirtokuvia, ja yrittää tehdä sairaalaan lähteville vauvanvaatteille kurre-laukun. No laukku oli valmiina, kurren tunnistaa hädin tuskin, jotain taitaa olla vialla siirtokuvateknikossa. Ei kuvamateriaalia saatavilla...
  

Risotto syksyn sienisadosta

Tämä vuosi vaikuttaa surkealta sienten suhteen. Pirjo-mummo on juossut pari kertaa lähimetsissä ja saaliina oli tämä yksi herkkutatti. Onneksi sentään noin soma. Laitoin tämän koko syksyn sienisaaliin risottoon ja lisäsin vähän viimevuotisia kuivattujakin... Risoton tein samalla kaavalla kuin viimeksi kantarelliversion, nyt vain siis paistoin ensin tuoreen paloitellun tatin voissa ja lisäsin joukkoon liotetut kuivat tattipalat ja valkosipulin. Sieniseos kannattaa lisätä riisimössön joukkoon kypsentämisen puolivälissä. Ja pinaattia ei tällä kertaa tullut mukaan, vaan reilu nippu persiljaa ja ruohosipulia.

Taatelinen naudantagine

Tagine tarkoittaa lihapataa tuolla Pohjois-Afrikan suunnalla. Tai taginen tekee lihapadasta tötterönmallinen, savinen valmistusastia, että siinä mielessä kotona Kallen mummulta perityssä padassa valmistetun ruokalajin väittäminen tagineksi on vähän kyseenalaista. Noh, taatelit ovat ainakin Afrikasta. Pataan pistin:

• n. 1 kg naudan etuselkää kuutioituna (nämä osat nautaa eivät pakastimesta vielä hetkeen lopu...)
  
• tuoretta inkivääriä
• 3 sipulia, lohko
  
• purjon valkoisen osan (maalla kasvaa vielä)
  
• 5 valkosipulin kynttä (ostotavaraa, en ole vielä nostanut neljän sipulin satoani...)
  
• 1/2 l lihalientä
• 2 kanelitankoa
• sahramia, Tunisian reissun tuliainen
  
• 200 g kuivattuja taateleita
  

Kuutioi liha ja ruskista palat pienissä erissä tilkassa rypsiöljyä. Lisää loput aineet ja hauduttele liedellä tai uunissa parin tunnin ajan. Lisäkkeeksi sopii kuskus. Valmista paketin ohjeen mukaan ja lisää mausteeksi vaikkapa sitruunamehua ja reilu kimppu persiljaa.

Padan kanssa meillä syötiin myös kaali-porkkanaraastetta, jonka joukkoon meni sitruunamehua, kuivattua papaijaa ja saksittuja herneenversoja.

Omppu-puolukkapiirakka

Ajattelin tehdä vielä yhden omppupiirakan, aika monta niitä onkin jo paisteltu. Täytteeseen laitoin purkillisen mascarponea, josta saa ah niin pehmeän maun aikaiseksi. Vähän pyöreää piirakkavuokaa suurempaan pohjaan (Teeman suorakaiteen mallinen vuoka) tulee:

• 2 dl grahamjauhoja
• 2 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1,5 dl intiaanisokeria
  
• 100 g sulatettua voita
• 2 pientä kananmunaa (tai yksi iso)
  
• 50 g mascarponea

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää loput. Sekoita tasaiseksi ja levitä öljyttyyn vuokaan. Täytteeseen sitten:

• 200 g mascarponea
• 2 dl maustamatonta jogurttia
• 1 muna
• 2 dl puolukoita
• 4-5 pientä omenaa kuorittuna ja kuutioituna
  
• 1 dl valkoista sokeria
• vaniljasokeria maun mukaan
  

Sekoita ensin mascarpone jogurtin joukkoon, jotta sen saa rakenteeltaan tasaiseksi. Lisää loput aineet ja kaada pohjan päälle. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Katkarapucurry

Syyskuu ja suomalainen satokausi parhaimmillaan. Vaikka periaatteisiini kuuluu pääsääntöisesti tehdä ruokaa kauden tuotteista, tuli nyt katkarapucurryn nälkä. Ja onhan tässä kotona kasvatettua persiljaa ja chiliä ja paprikat ja sipulitkin läheltä. Korianteri olisi tietysti ollut poikaa, tuoreehkot suuret siemenet ovat vielä kiinni varsissa kasvimaalla, mutta en viitsinyt uhmata sadetta. Curryyn laitoin:

• 1 kg kuorimattomia, raakoja jättikatkaravun pyrstöjä
• 2 rkl kurkumaa
• 3 dl pähkinöitä, esim. cashew- ja maapähkinöitä
• 1 rkl punaista currytahnaa
• 2 rkl seesaminsiemenöljyä (rypsiöljy käy yhtä hyvin)
  
• 5 dl kookosmaitoa
• 1/2 punainen chilipalko
• 4 valkosipulin kynttä
• 3 pienehköä sipulia
• 1 paprika
• 0,5 dl thaimaalaista kalakastiketta
• 1 rkl intiaanisokeria
• päälle: reilu nippu persiljaa tai korianteria
  

Sulata katkaravut hitaasti jääkaapissa, esim. yön yli. Iso kilon pussi ei meinannut sulaa edes yhdessä yössä. Kuori ravut. Laita ne kulhoon, ripottele kurkuma joukkoon ja annan värjäytyä (kurkuma on niin mieto mauste, ettei maustumisesta voi oikein puhua...) Paahda pähkinät kuivalla pannulla, itse käytän välillä myös mikron grillivastusta. Kuumenna öljy pannulla ja lisää currytahna. Kuumenna tahnaa jonkin aikaa ja lisää kookosmaito. Kiehauta. Lisää loput aineet rapuja lukuun ottamatta ja keittele currya kymmenisen minuuttia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa kalastiketta, makeutta tai chiliä. Tämä chiliannos on mitoitettu Eemelin makutottumuksien mukaan. Lisää lopuksi raa'at katkaravut ja jatka kypsentämistä, kunnes ravut ovat läpeensä vaaleanpunaisia. Silppua päälle persilja ja tarjoa riisin kanssa.

Hollolaan oli muuten avattu lähiruokakauppa. Sijaitsee Soramäen ostarilla. Tyrnihilloa, Kanavan leipomon leipää ja vihanneksia tuli sieltä ostettua.