Herkkutattisoppa, crema di porcini

Tämän herkkutattiohjeen kaivoin eräästä italialaisesta kirjasta. Muut raaka-aineet olivat selvillä, ainoastaan "scalogno" ei heti auennut. Päättelin sen viittaavaan johonkin sipuliin, kun en päässyt nettiin tarkistamaan. Meidän netti on usein tärkeämmässä käytössä, kun Eemeli katsoo sieltä muumia tai Maikkia. Soppaan tulee:

• 3-4 isoa herkkutattia, paloittele
  
• n. 200 g kuorittuja perunoita, voi käyttää myös eilisiä keitettyjä
• voita ja rypsiöljyä
• pätkä purjoa, paloittele
  
• 1 iso sipuli, hienonna
  
• n. 1,5 l kasvislientä
• nippu timjamia
• kuivattua chiliä eli peperoncinoa
• suolaa ja pippuria

Kuumenna kattilassa öljyä ja voita. Freesaa siinä sipuli ja purjo. Lisää herkkutatit ja keitetyt perunat. (Jos käytät raakoja perunoita, keitä soppaa vartin verran, kunnes ne kypsyvät) Lisää kasvisliemi ja mausteet, riivi timjamin lehdet varsista. Keitä viitisen minuuttia ja soseuta sauvasekoittimella. Tarjoa krutonkien tai paahdetun sipulin kanssa. Kuvassa päällä myös vesikrassia.

Ja se scalognokin aukesi sitten: salottisipuli. No, ei kovin kaukana noista kasvimaalla varttuneista purjosta ja keltasipulista.

Tattileivät

Halleluujaa, mikä tattivuosi! Herkkutatti on ollut minulle aina ylellisyystuote, jota löytää metsästä korkeintaan muutaman. Nyt voi metsään kävellä korien kanssa kuin sienikauppaan konsanaan: otan vähän noita kaunisjalkaisia herkkutatteja, vielä pari isompaa männynherkkutattia ja vaikka nuo loput kantarellit. Kolme saunallista olen jo kuivannut tattia, eiköhän niillä talven yli pärjätä. Tuoreista tateista syötiin iltapalaksi paahtoleivät, joihin tuli:

• muutama pieni herkkutatti, viipaloi
• 4 palaa paahtoleipää tai maalaisleipää
  
• kirnuvoita tai vaikkapa piparjuurituorejuustoa
• nippu rucolaa
• suolaa, valkopippuria

Viipaloi tatit ja paista niitä hetki voissa. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Paahda leivät. Voitele ne voilla tai tuorejuustolla. Aseta päälle rucola ja kaada sienet suoraan pannulla. Sirottele päälle hiukan sormisuolaa. Maistui myös Eerolle ja Empulle.

Kurpitsa-vuohenjuustosalaatti

Viimeinen pala suurta kurpitsaa päätyi salaatiksi. Salaattipohjana toimii vuonankaali, joka on menestyi vaihteeksi taas kasvimaallani, liekö salaisuutena ollut suojaa antava rikkakasvillisuus... Vuonankaali on kyllä mahtava laji! Se on kaunista ja kasvaa (hitaasti alulle päästyään) koko kesän. Maistuu hyvältä vielä näin syyskuussa, kun muut salaatit venyttävät metrinkorkuisia, kitkeriä kukkavarsiaan. No niin, salaattiin tulee:

• noin 1 kg kurpitsaa
• öljyä, mausteet: suola, pippuri, intiaanisokeri, kaneli
  
• kulhollinen vuonankaalia
• 1 vuohenjuusto
• pinjansiemeniä
• juoksevaa hunajaa
• sitruunamehua
  

Kuori kurpitsa ja leikkaa höttöinen siemenosio pois. Viipaloi kurpitsa ja pyörittele viipaleet rypsiöljyssä. Levitä viipaleet kahdelle pellille ja ripottele päälle mausteet. Paahda 200 asteessa, kiertoilmalla noin 20 minuuttia, kunnes viipaleet saavat hiukan paahtunutta väriä. Jäähdytä. Levitä vuonankaali laakealle salaattivadille. Asettele kurpitsaviipaleet päälle. Valuta viipaleille vielä juoksevaa hunajaa ja sitruunamehua. Lado päälle juustoviipaleet ja pinjansiemenet.

Kurpitsakeittoja

Se kasvihuoneen suuri kurpitsa tuotti toisenkin hedelmän, ja meillä on sosekeittoa riittänyt siitä lähtien. Poikien mielialoja ei yleensä hirveästi enää ylennä, kun näkevät lieden vieressä ison kasan paloiteltua kurpitsaa. Mutta ihan reippaasti ovat sosekeittonsa syöneet, kaikki kolme. Ohjeisiin voi käyttää kesäkurpitsaa tai sitten tällaista pyöreää kurpitsaa, giant melon on tämä meidän lajike. Tällaisia soppia on tullut keiteltyä:

Piparjuurinen kurpitsasosekeitto

• n. 800 g paloiteltua kurpitsaa
• 3 sipulia
• 3 cm pätkä piparjuurta
  
• reilu 1/2 l vettä
  
• suolaa, pippuria
• (piparjuurituorejuustoa, Cantadou)
• 2 dl kuohukermaa

Hienonna sipuli ja freesaa rypsiöljyssä. Lisää kurpitsapalat ja jatka hetki paistamista. Lisää myös raastettu piparjuuri. Kaada joukkoon vettä sen verran, että palat peittyvät. Kypsyttele 15-20 minuuttia. Soseuta. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon kuohukerma. Jos et löydä kaupasta piparjuurta, käytä kuohukerman sijasta tai lisäksi piparjuurituorejuustoa. Tarjoa paahdetun sipulin kanssa (kuvassa yllä).

Rakuunainen kurpitsasosekeitto

Muuten samaan tyyliin, mutta piparjuuren sijasta mausteeksi rakuunaa ja kasvisliemikuutio. Kerman voi korvata tuorejuustolla. Soppaan sopii myös muutama peruna. Päällä voi kokeilla vaihteeksi parmesaanilastuja.

Vuohenputkipiirakkaa

No niin, nyt on villivihannes- eli rikkaruohokurssi käyty ja pihamaan vihreitä syöty ainakin viikon tarpeisiin. Vuohenputki jatkaa meidän keittiössä ykkösraaka-aineena, piti tehdä tätä vuohenputkipiirakkaa, jota kurssillakin väännettiin. Muuten noudatin ohjetta, mutta jätin 80-luvulta kalskahtavan sitruunapippurin pois ja lisäsin täytteeseen vähän rahkaa, kun sitä sattui jääkaapissa olemaan. Vuohenputken lehtiä poimin reilun kulhollisen, ne humahtavat kyllä pannussa kevyesti freesattuna tosi pieneen tilaan. Ja ryöppääminen on out. Kurssilla ei ryöpätty yhtään villivihannesta, nokkonenkin survaistiin pestoon karvoineen päivineen. Ja ihan hyvältä maistui.

Vuohenputkilasagne

Joka kevät olen nyhtänyt takapihalta vuohenputkea ja päättänyt, että nyt kyllä opettelen tekemään siitä ruokaa. Hyvät aikeet ovat aina kaatuneet siihen, että olen popsinut raakana yhden lehden ja todennut, että kohta kasvaa rucola ja muut herkullisemmat lajit. Noh, asia onkin itse asiassa niin, että vuohenputki kannattaa syödä kypsennettynä. Paljon parempaa, voin kertoa. Ja mielellään hyvien juustojen höystämänä. Vuohenjuustoa ajattelin ensimmäisenä, mutta tähän lajiin tulikin fetaa, tai salaattijuustoksihan tuota ei-kreikkalaista kutsutaan. Ruokaan tarvitaan:

• iso kulhollinen vuohenputken nuoria versoja
• 8 valkosipulin kynttä
• nippu valkosipulin vihreitä varsia, kevätsipulia ja/tai ruohosipulia
• öljyä paistamiseen + suolaa, pippuria
  
• purkillinen salaattijuustokuutioita
• juustoraastetta
• pinaattisia lasagnelevyjä
  

Valkokastikkeeseen:

• 1 l maitoa
• 75 g voita
  
• 3/4 dl vehnäjauhoja
• kourallinen juustoraastetta
• raastettua muskottipähkinää
  
• suolaa, valkopippuria
  

Valmista ensin vuohenputket. Kannattaa poimia vaaleanvihreitä, vasta puhjenneita versoja. Vartta en itse käyttänyt. Huuhtele lehdet ja hienonna karkeasti veitsellä. Kuumenna paistinpannussa reilu loraus öljyä ( + halutessasi hieman voita) ja lisää pannulle vuohenputket sekä hienonnetut valkosipulit. Lehdet humahtavat aivan uskomattoman pieneen tilaan, joten niitä kannattaa poimia oikein reilu saavillinen. Lisää joukkoon suolaa, pippuria, raastettua muskottipähkinää ja siirrä pois kuumalta levyltä. Sekoita joukkoon myös silputut sipulien varret.

Valmista valkokastike. Suolata voi pinnoitetussa kattilassa. Vatkaa joukkoon nopeasti jauhot ja kypsennä hetki. Lisää maito ja jatka kuumentamista, kunnes keitos sakenee. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Sulata joukkoon juustoraastetta.

Kokoa lasagne: pohjalle levyjä, valkokastiketta, puolet vuohenputkista, salaattijuustokuutioita ja juustoraastetta. Toinen kerros samaan tapaan. Päälle vielä lasagnelevyt, valkokastiketta ja reilusti juustoraastetta. Paista 200 asteessa reilu 30-40 minuuttia. Vaihda kiertoilma tavalliseen ylä-alalämpöön, jos pinta saa liikaa väriä.

Ohrasalaatti

Eilispäivän ohralisäke pääsi tänään pöytään nimellä salaatti. On se kumma, ettei kotimaista ohraa käytetä enempää lisäkkeenä. Kaupasta kannetaan jotain hienoa kvinoaa, bulguria tai couscousta, vaikka varsin hyvä lähiruokavaihtoehto kasvaa aivan silmien edessä. Eikä löydy Elovena-pussinkaan kyljestä muuta ohjetta kuin ohrapuuron - ikään kuin siitä ei muuta voisi valmistaa. Itse keitän tavallisia kokonaisia ohrasuurimoita väljässä suolatussa vedessä tai kasvisliemessä 20 minuuttia, lisään aavistuksen kuumaa vettä ja valutan ne. Joukkoon reilu loraus öljyä, jotta jyvät pysyvät irtonaisina ja mausteita maun mukaan. Itse laitan usein kuivattua selleriä ja pilkottua aurinkokuivattua tomaattia, samassa purkissa saa öljynkin. No niin, mutta sitten siihen salaattiin. Siihen tarvitaan:

• 2 dl ohrasuurimoita
• kasvislientä keittämiseen
• loraus sitruunamehua
  
• 1/2 prk aurinkokuivattuja tomaatteja
• puolikas kurkku
• kourallinen rusinoita
• kourallinen kuivattuja omenanpaloja
• 1/2 rasiaa rucolaa
• tuoreita yrttejä
  

Keitä ohra pakkauksen ohjeen mukaan. Jos suurimot ovat höyryttämättömiä, keitä 20 minuuttia ja valuta. Lisää joukkoon reilusti aurinkokuivatun tomaatin öljyä ja makusi mukaan esim. yrttisuolaa. Jäähdytä ohra ja lisää sen joukkoon sitruunamehua. Paloittele kurkku erittäin pieniksi paloiksi ja lisää loput aineet salaatin joukkoon. Jogurtin kanssa voi tarjota sitruunalla maustettua kermaviili- tai jogurttikastiketta.

Halloumi-salaattia

Uuden vuoden vaihtumisen kunniaksi napsittiin meillä nakkien ja perunasalaatin ohella myös salaattia. Salaattiin tuli:

• 1 rasia rucolaa
• 1 rasia vuonankaalia
• 1 pkt halloumia
• granaattiomena
• cashewpähkinöitä

Pese ja linkoa rucola ja vuonankaali. Lorauta salaattipohjan joukkoon sitruunamehua ja hyvää kylmäpuristettua rypsiöljyä. Viipaloi halloumi ja paista nopeasti parillapannulla raidalliseksi. Halkaise granaattiomena ja nypi punaiset "marjat" irralleen. Levitä jäähtynyt halloumi, granaattiomenan jyvät ja pähkinät salaattipohjan päälle.

Kuohuviinin ohella korkattiin myös pullo kuplivaa kuusenkerkkää. Eemeli on tykästynyt lasien kilistelyyn ja käykin kilauttelemassa omaa muovista kuohuviinilasiaan useaan kertaan kaikkien vieraiden kanssa. Vuosi vaihtui kaveripiirissämme kovin vauvaisissa tunnelmissa; vuoden viimeisinä päivinä maailmaan saapuivat Akseli ja Otso, ja kuulemma kesähelteilläkin on lupa odotella uutta tulokasta...

Waldorfin salaattia taateleilla ja aurajuustolla

Rosollin kaveriksi joulupöytään tuli tänä vuonna Waldorfin salaattia, jonka seassa oli tuoreita taateleita ja aurajuustoa. Kuvassa setti näyttää melko auraiselta... Syynä on ehkä se, että alkuperäisohje oli Valion ensi vuoden kalenerista, enkä toisekseen halunnut sekoittaa juustoa muun salaatin joukkoon vetistymään. Salaattiin laitoin:

• reilun palan (n. 200 g) juuriselleriä, tikuiksi leikattuna
• 4 lehtisellerin vartta, erittäin pieniksi paloiteltuna
• 2 vihreää omenaa, kuutioi
  
• sitruunamehua
• kourallinen rouhittuja saksanpähkinöitä
• tuoreita taateleita
• vuonankaalia
  
• Aura-juustoa

Sekoita juuriselleritikut, hienonnettu varsiselleri ja omenakuutiot keskenään. Omenoiden päälle on hyvä ripottaa sitruunamehua tummumisen estämiseksi. Lisää joukkoon vielä rouhitut saksanpähkinät ja hienonnetut taatelit (jätä osa kokonaisiksi päälle) ja jonkin verran vuonankaalia. Muista poistaa taateleista kivet, jos käytät tuoreita. Lisää kulhon reunoille reilusti vuonankaalia. Tunge puolikkaiden taateleiden sisään aurajuustoa ja jätä ne salaatin päälle koristeiksi. Lisää salaatin pinnalle myös kokonaisia saksanpähkinöitä ja murennettua aurajuustoa. Kastikkeeseen laitoin;

• 1 prk kermaviiliä
• 1 prk ranskankermaa
• 2 rkl vadelmaista vaaleaa balsamicoa (tavallinenkin käy)
• 2 rkl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl valkopippuria

Sekoita ainekset keskenään ja tarjoile salaatin kanssa erillisessä kulhossa.

Punajuurilaatikko

Tänä jouluna tuli perinteisten laatikoiden kaveriksi myös punajuurilaatikkoa. Olen joskus tehnyt laatikkoa punajuuresta, smetanasta ja aurajuustosta, mutta tänä vuonna juurikasta höystivät ohra ja vuohenjuusto. Ohje on melko suuri, siitä tuli noin kolme vuokaa. Laatikkoon tuli:

• 2 kg punajuuria
• 3 dl kokonaisia ohrasuurimoita
• 3 sipulia
• 2 pötköä vuohenjuustoa tai 3 rasiaa pehmeää vuohenjuustoa
• 3 tl suolaa
• 1/2 dl siirappia
• 2 rkl timjamia
• mustapippuria
• 2 tlk kuohukermaa

Keitä punajuuret kypsiksi, isoja juurikkaita saa keittää noin 40 minuuttia. Keitä ohrasuurimot. Höyryttämättömiä keitetään noin 25-30 minuuttia. Hienonna sipuli ja kuullota se voissa. Kaada kypsien punajuurten joukkoon kylmää vettä, että ne jäähtyvät. Raasta punajuuret. Lisää keitetyn ohran joukkoon sipuli, hienoksi paloiteltu vuohenjuusto, suola, siirappi, timjami, mustapippuri ja kerma. Yhdistä punajuuriraasteen kanssa. Kaada seos voideltuihin vuokiin. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja lisää muutama voinokare. Paista 175 asteessa vajaa tunti tai kunnes laatikot saavat kauniisti väriä.

Vielä kasvimaalta: sellerit ja kyssäkaali

Vähäsateinen kesä ei juurikaan varsisellereitä kasvattanut. Varret olivat ohuita kuin varrastikut. Paloittelin niit kuitenkin pakkaseen, ovat ihan ehdottomia bolognese-kastikkeeseen ja joihinkin pataruokiin. Lehdet kuivasin, kun olivat niin kauniin vehreitä. Yö saunan jälkilämmössä ja muutama tunti miedossa leivinuunissa. Kauniisti säilyttivät värinsä ja morttelikäsittelyn jälkeen oli tuloksena reiluhkoa silppua, bamixin tehomyllystä taas tuli yrttisuolaan verrattavaa sellerijauhetta.

Kyssäkaalia kasvatin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kirppa vähän verotti ja pureskeli naatteja reiällisiksi, mutta muutamia somia kyssiä maalla kuitenkin kasvoi. Tätä syötiin porkkanaraasteen seassa, sitruunalla ja rusinoilla höystettynä.

Salviat talteen

Salviapuskani ovat olleet ehkä lievällä vajaakäytöllä kesän ajan. Kun lehdet olivat vielä komean vihreitä, pakastin pienen rasiallisen ja leikkasin loput puskat peston raaka-aineeksi. Salvia kestää pakastamista kohtalaisen hyvin, varsinkin kun pidän kuivattuja yrttejä yleensä kompromissituotteina. Salviatahnaan, tai -pestoon, pistin:

• lehdet kahdesta komeasta salviapuskasta
• n. 3-4 dl paahdettuja cashewpähkinöitä
• kokonainen valkosipuli, kuorittuna ja hienonnettuna
  
• 2-3 tl suolaa
• reilusti mustpippuria myllystä
• n. 2 dl neitsytoliiviöljyä
  

Ja sitten sauvasurvain laulamaan. Voi jessus tuli hyvää, en tiennytkään olevani näin suuri salvian ystävä. Jouduin vielä kaapimaan sauvasekoittimen pään Eemelin maissinaksulla. Tahna siis sopii pastan joukkoon sellaisenaan (ehkä aavistuksen öljyllä laimennettuna) ja paljon parmesaania päälle. Kanan fileitäkin voisi paistella tämän tahnan kanssa. Tai no tämän kanssa voisi syödä mitä vaan, vaikka sitten niitä maissinaksuja. Toivottavasti puskat talvehtivat hyvin, seuraavan kesän satoa jo odotellessa...

Palak paneer takapihan vihreistä

Mieli on tehnyt jo pidempään intialaista. Viimeksi kun satuin Helsinkiin, oli lähin Namaskaar kiinni (eikä pidemmälle jaksanut kävellä) ja Lahdestakin samaisen ketjun ravintola ehdittiin sulkea ennen kuin kävin edes testaamassa. Yksi intialaisista suosikeistani on palak paneer, eli paneer-juustoa pinaattikastikkeessa. Paneer muistuttaa melko pitkälti hämäläistä kotijuustoa eli se valmistetaan kuumasta maidosta, johon lisätään happoa, esimerkiksi sitruunamehua, etikkaa tai jogurttia - hämäläisittäin taas piimää. Mummun kotijuustoa ei ole ollut saatavilla vähään aikaan, joten innostuin ideasta käyttää leipäjuustoa tähän tarkoitukseen. Kastikkeeseen tuli:

• kaikki loput lamopinaatit kasvimaalta, hienoksi hakattuna n. 4-5 dl
  
• nippu mangoldin lehtiä hienonnettuna, myös varret
• 2 reilua sipulia
• 3 valkosipulin kynttä
• rypsiöljyä
  
• 2 tl garam masalaa
• 3 tl jeeraa
• pätkä tuoretta, raastettua inkivääriä
• 3 dl ruokakermaa
• 250 g leipäjuustoa kuutioituna
  
• 1 tl suolaa

Hienonna sipulit ja mangoldin varret. Kuullota niitä öljyssä jeeran ja garam masalan kanssa. Lisää pinaatti, mangoldi ja inkivääri, sekä hieman vettä, jos pannu tuntuu kuivalta. Kun pinaatti on kypsynyt kokoon, lisää kerma ja suola. Hauduttele kastiketta ehkä vartin verran ja tarkista suola. Lisää lopuksi leipäjuustokuutiot ja anna niiden lämmetä ennen tarjoilua. Tarjoile riisin kanssa. Emppu vaikutti ensin hiukan epäluuloiselta, mutta kun kuuli, että kastikkeessa on juustoa, niin johan kelpasi. Juusto, muodossa missä tahansa maistuu aina...

Risotto syksyn sienisadosta

Tämä vuosi vaikuttaa surkealta sienten suhteen. Pirjo-mummo on juossut pari kertaa lähimetsissä ja saaliina oli tämä yksi herkkutatti. Onneksi sentään noin soma. Laitoin tämän koko syksyn sienisaaliin risottoon ja lisäsin vähän viimevuotisia kuivattujakin... Risoton tein samalla kaavalla kuin viimeksi kantarelliversion, nyt vain siis paistoin ensin tuoreen paloitellun tatin voissa ja lisäsin joukkoon liotetut kuivat tattipalat ja valkosipulin. Sieniseos kannattaa lisätä riisimössön joukkoon kypsentämisen puolivälissä. Ja pinaattia ei tällä kertaa tullut mukaan, vaan reilu nippu persiljaa ja ruohosipulia.

Pinaatti-vuohenjuustopiiras

Uuden-Seelannin pinaatti on ollut tuottoisa koko kesän. Olen kokeillut kasvattaa muitakin pinaatteja, mutta ne eivät tahdo takapihalla menestyä, alkavat vain heti kukkia. Toinen takuuvarma vihreä on mangoldi. Sekin on innostunut tekemään uusia vehreitä lehtiä kuivan kesän jälkeen. Upotin näitä takapihan vihreitä piiraaseen, jonka pohjaan tuli:

• kourallinen keitettyjä perunoita, raasta karkeaksi
• 2 dl grahamjauhoja
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 1 tl suolaa
• 50 g voita sulatettuna (voi korvata rypsiöljyllä)
• 0,5-1 dl maitoa tai vettä

Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja sitten kaikki ainekset keskenään nestettä lukuun ottamatta. Lisää maitoa tai vettä sen verran, että taikinasta saa sopivan pehmeän. Painele voidellun vuoan reunoille. Sitten täytteen pariin:

• nippu tuoretta pinaattia, hienonna
  
• muutama reilu mangoldin lehti, hienonna
  
• 2 munaa
• 1 prk pehmeää vuohenjuustoa, Chavroux tällä kertaa
• 1 dl maitoa tai kermaa
• ripaus suolaa
• mustapippuria myllystä
• raastettua muskottipähkinää

Päälle:

• grana padanoa raasteena
  
• kirsikkatomaatteja
  

Hienonna vihreät. Mangoldin lehtiruodit voi poistaa tai sitten silputa hienoksi mukaan. Sekoita keskenään vuohenjuusto, munat ja maito. Lisää hienonnetut vihreät ja mausteet. Kaada seos pohjan päälle, raasta pintaan grana padanoa ja lisää vielä kirsikkatomaatit, joiden päälle voi halutessaan ripauttaa hiukan suolaa, sokeria ja balsamicoa, paahtuvat uunissa sellaisiksi puolikuivatuiksi. Paista 200-asteessa noin 20 minuuttia, kunnes pinta saa kauniisti väriä.

Pehmeää vuohenjuustoa saa kotimaistakin. Ainakin Heilasta olen ostanut jonkun vuohitilan X pehmeää juustoa, joka on rakenteeltaan enemmän tuorejuuston ja ns. salaattijuuston väliltä. Helppo leikata palasiksi, mutta suostuisi varmaankin soseutumaan myös tällaiseen piirakkatäytteeseen.

Takapihan vihreät: Uuden-Seelannin pinaatti ja mangoldi. Takapihan vihreiden heimoon kuuluvat myös rucola (kasvaa vain alkukesästä kirppojen takia), paksoi (samoin kirppasyötti, korjattava heti alkukesästä), portulakka (kärsi vähäsateisesta kesästä) ja nokkonen, joka tekee marjapensaiden juurella ilahduttavasti uutta satoa. Pitänee pilputa pakkaseen talven varalle.

Uunijuureksia

Laitoin takapihan antimia uuniin paistumaan. Samalle pellille tuli sekä punajuuria, pottuja että pieni satsi kyssäkaalia. Punajuurien joukkoon laitoin:

• nipun timjamia saksittuna
• reilun lorauksen punaviinietikkaa
• ehkä 1/2 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
• lorauksen juoksevaa hunajaa
• 1/2 tl suolaa

Perunat taas saivat öljyttyyn pintaansa seoksen, jossa oli

• 3 valkosipulin kynttä hienonnettuna
• 1/2 tl suolaa
• muutama oksa rosmariinia hienonnettuna
• 1/2 dl korppujauhoja

Kyssäkaalit saivat hiukan tätä samaa seosta. Juurekset viihtyivät uunissa ehkä 40 minuuttia 200 asteessa. Taidan olla enemmän raa'an kyssäkaalin ystävä, kypsennettäessä maku muuttuu aika lanttumaiseksi.

Kesäkurpitsapiiras

Kesäkurpitsat kasvavat kohisten. Saa käydä lähes päivittäin nappaamassa isoiksi pullahtavia kurpitsoita pois, etteivät ehdi ihan giganttisiksi. Kolme kurpitsaa on kokeilunomaisesti saunassa kuivumassa, yritän tehdä niistä aurinkokuivattuja säilykkeitä tämän ohjeen mukaan. Tänään upotin kurpitsan piirakkaan. Homma alkaa siitä, että kesäkurpitsa viipaloidaan juustohöylällä ohuiksi lastuiksi. Viipaleiden päälle ripotetaan hieman suolaa ja ne jätetään itkeskelemään pohjan ja täytteen valmistamisen ajaksi. Piirakkapohjaan tuli:

• 1/2 dl perunamuusijauhetta (raastettu eilinen perunakin kelpaa)
• 2 dl vehnäjauhoa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 1 dl maitoa
• 50 g voita
• 1/2 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä

Sulata voi mikrossa ja sekoita öljy joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito ja voi-öljyseos. Taputtele piirakkavuoan pohjalle. Sitten täytteen pariin:

• 1 prk ranskankermaa
• 1/2 prk mascarponea
• 1/2 raastettu grana padano -juusto
• 2 munaa
• (loraus maitoa, jos täyte tuntuu liian paksulta)
• 1/2 tl suolaa, mustapippuria
• kourallinen tuoretta timjamia

Täytteen ainekset sekoitetaan keskenään. Omalla kohdallani täytteen valmistusta mutkisti hieman se, että pippurimylly juoksenteli takapihalla yhden ippo-Eemelin matkassa. Sitten kokoamaan: piirakkapohjan päälle ensi kerros itkeskelystä kuivattuja kesäkurpitsaslaisseja, sitten täyte ja pintaan jälleen kerros kesäkurpitsaa. Koristeeksi pintaan vielä:

• kourallinen pinjansiemeniä
• ronskisti rouhittua mustapippuria
• loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä
• muutamia tippoja vaalea balsamicoa.

Uuniin 200 asteeseen, kunnes pinta on kauniin värinen. Kiertoilmalla taisi mennä vähän reilut 20 minuuttia. Alkuperäislähteenä käytin tätä ohjetta.

Caesarsalaatti punaisesta basilikasta

Kesähelteillä ei jaksa kovin raskaita ruokia. Tällaista salaattia tuli väännettyä kasvimaan antimista:

• roomansalaattia
• rucolaa
• punaista basilikaa
• parmesaania tai grana padanoa lastuina
• ruiskrutonkeja
• kapriksia

Majoneesia ei kaapistani löytynyt, koska olin periaatteessa päättänyt, että kun niitä omia kananmunia tulee, rupean tekemään sitä itse. Vaan en jaksanut. Joten kastikkeesta tuli tällä kertaa jogurttipohjainen:

• 5 anjovisfilettä + loraus lientä
• 2 tl dijonsinappia
• loraus worcestershire-kastiketta
• 2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
• 2 rkl sitruunamehua
• 1 dl grana padanoa raasteena
• 1 prk ranskankermaa
• 1-2 dl jogurttia

Sekoita keskenään ensi muut aineet ranskankermaa ja jogurttia lukuun ottamatta. Anjovisfileetkin saa aika hyvin muhjuksi ilman sauvasekoitinta. Lisää ranskankerma ja jogurtti. Jos kastike on hirveän paksu, sitä voi ohentaa maidolla. Sekoita kastike silputun roomansalaatin ja rucolan joukkoon. Lisää loput "somisteet" päälle ja syö.

Kapriksia täytyy kehua. Eemelin mummo toi ne keväällä Sisilian-reissulta, ja ovat sellaisia tosi pulleita tapauksia. Ja roomansalaatti on aivan loistavaa. Se on avomaalla kasvattamistani salaateista "iskunkestävin", sopii juuri tällaisiin möhnäkastikkeisiin. Jämäkät lehdet ja uskomattoman paksu lehtiruoti. Säilyy jääkaapissa hyvin uitettuna ja lingottuna valehtelematta vaikka viikon.

Pasta primavera

Italialaistyyppinen kevätpasta, pasta primavera, on raaka-aineidensa suhteen ajankohtainen Suomessa juuri nyt. Tähän pastaanhan voi laittaa mitä tahansa haluamiaan vihanneksia, yleensä vihreitä, ja näin satokauden alettua kasvimaalla kasvaa monia varteenotettavia vaihtoehtoja. Lueskelin muutamia italialaisia ohjeita, mutta parsaa ja villiartisokkaa ei puutarhastani löydy. Päädyin tällaisiin raaka-aineisiin:

• 2 dl tuoreita herneitä riivittynä
• kasa tuoretta pinaattia
• puolikas pienehkö kesäkurpitsa
• sipulin vartta
• persiljaa
• minttua
• 2 dl ruokakermaa
• öljyä, voita
• suolaa, pippuria

Herneet riivitään paloista, pinaatti huuhdellaan ja hakataan hienoksi. Kesäkurpitsa leikataan pieniksi kuutioiksi. Pannussa kuumennetaan loraus hyvää rypsiöljyä ja reilu nokare voita. Kasviksia freesataan hetkinen. Sekaa lisätään kerma, hienonnetut yrtit, suola ja pippuri. Kastike sekoitetaan keitetyn pastan joukkoon ja tarjoillaan runsaan parmesaanin kanssa.

Kesäinen lähisalaatti

Tämän salaatin raaka-aineet tulevat tosi läheltä. Perunat kasvavat jo omassa maassa, samoin salaatit, hirmuisina puskina. Pääraaka-aineista punaiset ja keltaiset luumutomaatit tulevat Suomisen puutarhalta, tästä naapurista. Ja munasista vastaavat tietysti kaa-kaat. Kaikki lähtee siitä, että kasvimaalta kerätään:

• vadillinen erilaisia salaatteja: tammenlehvää, lollo rossoa, vuonankaalia, roomansalaattia, lehtisalaattia, punajuuren ja mangoldin lehtiä, rucolaa

Salaatit kannattaa kerätä kuumana aikana aamulla tai sitten uittaa hyvän aikaa kylmässä vedessä ja lingota. Kevyesti saksittujen salaattien joukkoon sekoitetaan vinaigrette, johon tulee:

• 2 rkl valkoviinietikkaa
• 2 rkl juoksevaa hunajaa
• 1 tl dijon-sinappia
• 1/2 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
• 1 rkl sitruunamehua
• 0,5-1 dl vettä
• suolaa, pippuria

Salaatinkastikkeen aineet sekoitetaan keskenään kannellisessa astiassa, kannattaa sheikata reilusti, että öljy sekoittuu muihin aineisiin. Kastike sekoitetaan vihreän salaatin joukkoon. Salaattipohjan päälle lisätään:

• 1/2 kg punaisia ja keltaisia luumutomaatteja
• 1/2 kg uusia perunoita, keitettynä, viipaloituna, tilli-pestossa kieriteltynä
• 6 kananmunaa lohkoina
• basilikan lehtiä

Tomaatit kuutioiksi ja kaikki aineet ladotaan salaattipohjan päälle. Tarjoillaan kevyenä lounaanan hyvän leivän kanssa. Kylkeen sopii myös grillimakkara, jos tuhdimpaa ruokaa kaipaa. Maisteltiin juui Benjaminin maatilatorin chorizo- ja aurajuustogrillimakkaroita. "Njam-njam" sano Emppu, vaikka chorizo vähän kieltä kutittikin.