Omppu-spelttikeksit

Kuivailen syksyistä omenasatoa viipaleina. Niitä on naposteltu sellaisenaan ja silputtu myslin sekaan. Uusin kuivatun ompun käyttökohde ovat keksit tai amerikkalaisemmin cookiet, jotka tein tällä kertaa höyryttämättömistä spelttihiutaleista. Taikinaan tarvitaan:

• 100 g pehmeää voita
• 1 dl intiaanisokeria
• 1 muna
  
• 2 dl kuivattua omenaa palasina
• 100 g tummaa suklaata, itse käyttämäni taisi olla 70% kaakaosta
• 2 dl grahamjauhoja
• 2 dl höyryttämättömiä spelttihiutaleita
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 tl leivinjauhetta
• ripaus suolaa
  

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna ja vatkaa hyvin. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Muotoile taikina tangoksi (voi laittaa hetkeksi jääkaappiin jähmettymään) ja leikkaa viipaleiksi. Levitä keksit pellille ja paista 175 asteessa vajaan vartin verran. Ja kerralla voi tehdä isommankin taikinan, keksit säilyvät hyvin purkissa huoneenlämmössä, elleivät sitten tule syödyiksi.

Spelttihiutaleita myydään ainakin Kotipiirissä ja Heilassa.

Pöllönpoikien liivit

Viimeviikkoisessa ultrassa kävi ilmi, että sen lastenliikkeissä hamekaupoilla juoksentelun voi unohtaa. Noh, kun olin kuitenkin henkisesti valmistautunut ompelemaan jotain (mekkoja), niin surautin pojille sitten pöllönpoikaliivit. Melko iso tuli tuosta 62-centtisestä, mutta harteikas kaveri on ilmeisesti odotettavissa. Painoarvion mukaan jössikkä on jo isompi kuin Eemeli syntyessään. Täytynee aloittaa jokin kohtuullisen rasittava harrastus, ettei ihan lokakuulle asti tarvitse h-hetkeä odotella.

Eemeli osallistui Elokisoihin

Eemeli otti osaa Nuorelassa järjestettyihin Elokisoihin. Osallistumisaktiivisuus oli huipussaan, ja alle 3-vuotiaiden poikien sarjassa kilpakumppaneita löytyi jopa kolme kipaletta. Empun tulokset kolmiottelussa olivat hienoja: pituutta 22 cm, pallon heittoa ainakin metri ja futiskentän päästä päähän juoksu taisi sujua alle minuutissa. Kaiken kukkuraksi neljännen sijan saavuttanut mitalimies pääsi palkintojenjaon jälkeen Helena-tädin hepan selkään. Ehkä paras laji ikinä.

Uunijuureksia

Laitoin takapihan antimia uuniin paistumaan. Samalle pellille tuli sekä punajuuria, pottuja että pieni satsi kyssäkaalia. Punajuurien joukkoon laitoin:

• nipun timjamia saksittuna
• reilun lorauksen punaviinietikkaa
• ehkä 1/2 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
• lorauksen juoksevaa hunajaa
• 1/2 tl suolaa

Perunat taas saivat öljyttyyn pintaansa seoksen, jossa oli

• 3 valkosipulin kynttä hienonnettuna
• 1/2 tl suolaa
• muutama oksa rosmariinia hienonnettuna
• 1/2 dl korppujauhoja

Kyssäkaalit saivat hiukan tätä samaa seosta. Juurekset viihtyivät uunissa ehkä 40 minuuttia 200 asteessa. Taidan olla enemmän raa'an kyssäkaalin ystävä, kypsennettäessä maku muuttuu aika lanttumaiseksi.

Karviais-kinuskipiirakka

Mummolan karviaispensaat osoittautuivat tänä vuonna erittäin satoisiksi. Meidän takapihalta karviaiset taas katosivat parempiin suihin, rastaat taisivat napsia. Karviainen on ylipäänsä mielestäni täysin aliarvostettu marja, voittaa napostelumarjanakin tylsät viinirypäleet mennen tullen. Tässä yksi piirakka, jonka ohjeen bongasin jostakin blogista, linkkiä en valitettavasti enää löytänyt. Pohjaan tulee:

• 100g pehemää voita
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 2 rkl intiaanisokeria
• 1 tl leivinjauhetta
• loraus kermaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja joukkoon vielä pehmeä voi. Lisää loraus kermaa ja sekoita tasaiseksi. Painele vuoan pohjalle. Kaada päälle reilu puoli litraa saksilla siistittyjä karviaisia. Paista 225 asteessa reilut 20 minuuttia. Valmista sillä aikaa kinuski:

• 1,5 dl kermaa
• 1,5 dl tummaa muskavado-sokeria

Kiehuta kermaa ja sokeria kattilassa muutama minuutti ja anna seoksen jäähtyä. Valuta kinuski jäähtyneen piirakan päälle ja ripottele pintaan mantelilastuja. Piirakan kannattaa antaa jäähtyä kunnolla, jotta kinuski jähmettyy. Vaaleamman kinuskin saa aikaa käyttämällä vaaleampaa tai osaksi valkoista sokeria.

Salaattifenkoliquiche

Jos haluaa Ranskassa suolaista piirakkaa, niin se on sitten "quiche". Emppukin osaisi varmaan tilata, kun osaa sanoa aika hyvin "mau", "kish" ja "kissha". Se keskimmäinen on siis se piirakka. Tavallisin ranskalaisista piirakoista on quiche lorraine, joka on täytteeltään melkoinen mättö: pekonia, munia, kermaa. Usein quiche pitää sisällään myös sipulia, juustoa harvemmin. Ajattelin upottaa piirakkaan tällä kertaa salaattifenkolia. Jos saisi pojatkin sitä syömään, tuotteenhan voi myydä kinkkupiirakkana... Pohjaan tuli:

• 2 dl vehnäjauhoja
• n. 3 keitettyä, raastettua perunaa
• 1/2 tl leivinjauhetta
• ripaus suolaa
• 100 g kylmää voita kuutioina
• vajaa 1 dl kylmää vettä

Sekoita keskenään kuivat aineet ja raastettu peruna. Lisää voi kuutioina ja nypi se joukkoon (tai anna monitoimikoneen hoitaa homma) kunnes rakenne on murumainen. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat. Levitä taikina vuoan pohjalle ja korkealle reunoille jauhotetuin käsin. Laita vuoka jääkaappiin jähmettymään täytteen tekemisen ajaksi.

• 300 g palvikinkkua palana, suikaloi (pekonikin käy)
• 3 pienehköä sipulia
• 4 valkosipulin kynttä
• 1 iso tai 2 pientä salaattifenkolia
• loraus sitruunamehua
• raastettua muskottipähkinää
• 1/2 tl suolaa

Kuori ja hienonna sipulit. Irrota salaattifenkolista "siivekkeitä" ja huuhtele tyvet huolella. Myös fenkolin vihreät varret voi käyttää täytteeseen. Hienonna salaattifenkoli. Paista palvikinkkua nopeasti nokareessa voita. Laita kinkku sivuun. Freesaa pannulla sipulit ja salaattifenkoli, kahdessa osassa, jos kaikki ei mahdu sekaan. Mausta lorauksella sitruunamehua ja raastetulla muskottipähkinällä ja ripauksella suolaa. Sekoita keskenään kinkku ja vihannesseos.

Laita piirakkapohja jääkaapista 200-asteiseen uuniin, alatasolle ja paista noin 10 minuuttia. Reunat pysyivät yllättävän hyvin ylhäällä, mutta jos epäilyttää, voi reunoja tukea foliolla. Sekoita keskenään:

• 2 dl kuohukermaa
• 2 munaa
• 1/2 tl suolaa
• mustapippuria

Kaada kinkku-vihannesseos esipaistetun pohjan päälle. Kaada päälle kerma-maitoseos. Laitoin tällä kertaa pintaan vielä emmental-raastetta, ruskettuu kauniista. Vielä uuniin 200-asteeseen noin puoleksi tunniksi. Kun piirakka on hieman jäähtynyt, voi sen irrottaa vuoasta. Pintaan ripottelin tuoretta timjamia, joka näin jälkeenpäin ajatellen olisi varmaan sopinut täytteeseenkin.

Pikaiset bruschettat

Kesähelle ja iltapala pitäisi saada pöytään kymmenessä minuutissa. Kaapissa hiukan kuivahtanut Limbun kesäleipä. Bruschettaa siis. Siihen tarvitaan

• hyvää maalaisleipää reiluina viipaleina
• 1 valkosipulin kynsi
• hiukan tomaattipyrettä
• basilikaa
• kirsikkatomaatteja tai pieniä luumutomaatteja
• palvikinkkua, suikaloi
• mozzarellaa
• mustapippuria, oliiviöljyä

Leikkaa maalaisleipä reiluiksi viipaleiksi ja paahda leivänpaahtimessa. Lyö valkosipulin kynttä veitsen lappeella ja halkaise se kahtia. Hiero paahdettujen leipien pintaan molemmin puolin valkosipulia. Sipaise leipien pinnalle hieman tomaattipyrettä. Lisää suikaloitu kinkku, siivutetut tomaatit, hakattua basilikaa ja loppu valkospulinkynsi hienonnettuna. Levitä päälle mozzarellasiivut ja rouhi vielä mustapippuria. Grillimikroon noin viideksi minuutiksi tai uuniin grillivastuksen alle paahtumaan, kunnes juusto on sulanut. Laita lopuksi leipien päälle kokonaisia basilikanlehtiä ja lorauta hyvää oliiviöljyä.

Punainen basilika on tällä hetkelläs suosikkini. Sen vaaleanpunertavat kukat ja kauniinsävyiset lehdet ovat niin esteettisiä... Maku ei taida olla tavallista vihreää ihmeellisempi. Emppu poimii ja maistelee sitä mielellään, tosin alas ei taida isoina lehtinä mennä.