keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Kylvöhommia

Puolitoistavuotiaan maalaislapsen mielestä ei ole ehkä mitään jännempää kuin isot, värikkäät koneet, joita isi ajaa pihaan vuoron perään. Toistaiseksi kaikki ovat Eemelin kielellä "brum brum", mutta eiköhän niille ajan kanssa löydy tarkemmat semioottiset lokerot. Äitikin voi sitten opetella erottamaan äkeet, lautasmuokkaimet, suorakylvövehkeet jne. Ja sitä kielellistä kehittymistä odotellessa voi pyykätä, nämä brum brum -laitteet kun tuppaavat saamaan pikkuisen jyväjemmarin yltä päältä pölyiseksi tai kosteammalla kelillä mutaiseksi.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Torjuntahommia

Huomattiin Eemelin kanssa pihamaalla, että arkkiviholliseni herra Kirppa oli löytänyt rucola-viljelmämme. Paha paha. Isikin vasta suunnittelee rapsin (kirpan leipäduuni) kylvämistä , niin Kirppa oli päättänyt popsia alkupalaksi rucolat ja paksoit. Ei muuta kuin torjuntahommiin. Olin lukenut jostain, että kirppa inhoaa puuntuhkaa. Haettiin siis grillistä hiiliä ja murskattiin niitä halolla vähän hienommaksi. Mäntysuopaliustakin suunniteltiin, mutta mäntysuopaa ei kaapista löytynyt. Fairy-vesi sai kelvita, pikkuloraus suihkupullolliseen. Suihkuteltiin ensin lehdet liuoksella. Sitten päälle tuhkat. Eemeli oli erityisen ahkera tässä. Sitten saatiinkin suihkutella rucolaa vähän uudelleen, se oli niin musta, ja Eemeliäkin, poika kun oli, jos mahdollista, vielä mustempi.

No niin, herra Kirppa, vieläkö rucolat kiinnostaa? Isäntä vähän varoitteli, että tuhka muuttaa maan ph-arvoa. Toivottavasti rucola ei pahastu. Muuten karkotettiin kaikki, kasvit kuin kirpatkin.

torstai 13. toukokuuta 2010

Mustikkainen pavlova

Äitienpäivän hollandaise-kastikkeesta jäi ylijäämäksi kupillinen valkuaisia. Ne muuntuivat marenkilevyksi, jota syötiin tänään kahvin kanssa pavlovana. Marenkilevyyn tuli:
  • 4 valkuaista
  • 1,5 dl valkoista sokeria
  • 2 rkl vaniljasokeria, aidosta vaniljasta, älä laita vanilliinisokeria näin paljon
  • 1,5 tl maissitärkkelysjauhoja
  • 1 tl valkoviinietikkaa
Vatkaa valkuaisia voimakkaasti tehosekoittimella. Sekoita sokerin joukkoon maissijauhot sekä vaniljasokeri ja sekoita seos osissa vaahdon joukkoon. Lisää loppuvaiheessa etikka. Marenki on valmista, kun se pysyy kipossa ylösalaisin käännettynä. Levitä koko seos keskelle leivinpaperia ja levitä se pyöreänmuotoiseksi nuolijalla. Paista reilussa sadassa asteessa ainakin 1,5 tuntia. Myös leivinuunin jälkilämpö sopii kypsyttelyyn, kunhan ei ole liian kuuma. Marenkilevy säilyy hyvin huoneenlämmössä. Pari päivää se on sisältä pehmeähkö, mutta kuivuu pidempään säilytettäessä.

Mustikka-pavlova
  • marenkilevy
  • 2 dl kuohukermaa
  • 2 rkl vaniljasokeria
  • pakastemustikoita
  • omenasosetta
Sekoita vaniljasokeri kerman joukkoon ja vatkaa se vaahdoksi. Marenki on äärimmäisen makeaa, joten kermaa ei kannata paljon makeuttaa. Levitä marenkilevyn päälle omenasosetta. Kuvan omppusose on Anni-mummon ohjeen mukaan tehtyä, eli se saa värinsä puolukasta. Ripottele soseen päälle jäisiä mustikoita ja kermavaahtoa. Pinnalle koristeeksi vielä muutama mustikka ja mintunlehtiä. Pavlovan voi koota annoksiksi tai yhdeksi "kakuksi", mutta sisältä tahmeanpehmeiden marenkilevyjen leikkaaminen isossa kakussa on kokemukseni mukaan melko haasteellista. Alla vielä vadelmainen versio samasta jälkiruoasta.

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Eka kesäinen päivä

Ihana auringonpaiste! Eemelin riemulla ei ollut rajaa, kun vihdoin pääsi juoksentelemaan ympäri pihaa kevyemmissä vaatteissa. Syötiin ekaa kertaa pihalla, kun aurinko niin lämmitti. Empulla oli naamassa punajuurikastikkeen, suklaajätskin ja satunnaisesti maistettujen multakokkareiden muistoja. Ei voi tarkempaa lähikuvaa julkaista...

Eemeli auttoi äitiä myös taimien koulimisessa. Kurpitsat, kesäkurpitsat ja avomaankurkut pääsivät isompiin potteihin ja muuttivat kuistille. Sinne pääsivät myös salaattifenkolit, lamopinaatit ja vielä tuskastuttavan pieninä kituuttelevat varsisellerit. Ehkä määrä korvaa koon, sellerin taimia taitaa olla viitisentoista... Kuinka paljon selleriä sitä ihminen elääkseen tarvitsee?

Eemeli seurasi taimihommia tarkkaavaisesti ja touhusi mukana: mätti turvetta lapiolla kippoihin ja pois, nyppi kerran istutettuja taimia ilmaan ja kasteli kannulla kenkiään.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Parsaa hollandaise-kastikkeella

Päätin hälventää ennakkoluulojani kananmunalla sakeutettavia kastikkeita kohtaan. Eikä se nyt niin vaikeaa ollutkaan. Sain syntymäpäivälahjaksi Julia Childin Masterin the Art of French Cooking -teoksen ja tutustuin se kolmisivuisee luentoon hollandaise-kastikkeen valmistuksesta. Lopulta tyydyin huomattavasti yksinkertaisempaan valmistusmetodiin. Siihen tarvittiin:
  • 5 keltuaista
  • 1 dl sitruunamehua
  • 0,5 dl vettä
  • 150 g voita kuutioituna, huoneenlämpöistä
  • valkopippuria, suolaa
Sitten vesihaude kattilaan, metallinen kippo sen päälle ja viereen kulhollinen kylmää vettä siltä varalta, että kastike kuumenee liian nopeasti ja paakkuuntuu. Näin ei onneksi kuitenkaan käynyt. Sekoita keltuaiset, sitruunamehu ja vesi keskenään. Vatkaa seosta koko ajan vesihauteen päällä kunnes se tuntuu sakenevan ja vaihtaa värinsä kirkkaan keltaisesta haaleankeltaiseen. Siirrä kulho pois vesihauteen päältä ja sekoita joukkoon lämmennyt voi nokareina. Mausta valkopippurilla ja suolalla. Kastike on paras tarjoilla välittömästi, mutta se pysyy myös levyltä nostetun vesihauteen päällä, kannella peitettynä, lämpinänä jonkin aikaa.

Tätä siis keitetyn parsan kylkeen. Lisäkkeeksi askartelin versokimppuja rucolasta, auringonkukasta ja herneestä, jotka sidoin ilmakuivatulla kinkulla. Kastiketta riitti tästä annoksesta hyvin kymmenelle. Eemelin kohdalla menekki ei tosin ollut huimaava.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Lehtipihviä ja maustevoita

Tammikuussa päiviltään päässyt sonni ei ole läheskään vielä syöty. Tänään grilliin meni ulkofilettä lehtipihvien muodossa. Piffien päälle tein maustevoin, johon tuli:
  • 100 g voita, voimakassuolaista tällä kertaa
  • 1 dl persiljaa silputtuna
  • 4 valkosipulin kynttä hienoksi hakattuna
  • mustapippuria
  • rosépippuria
  • viherpippuria
Paloittele voi ja jätä huoneenlämpöön noin tunniksi. Toinen vaihtoehto on lämmittää erittäin varovasti lyhyitä pätkiä mikrossa. Hienonna rosé- ja viherpippurit morttelissa. Sekoita kaikki ainekset pehmenneen voin joukkoon. Suolaa voi lisätä hiukan, itse käytin voimakassuolaista voita, joten lisäsuolaa ei tarvittu. Levitä kaistale tuorekelmua pöydälle. Päälle voi halutessaan laittaa hieman pienemmän palan voi- tai leivinpaperia, mikä helpottaa rullaamista. Levitä voimassa pitkulaiseksi läjäksi ja rullaa kelmun kanssa tasaiseksi pötköksi. Jätä jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi kovettumaan. Leikkaa napeiksi ennen tarjoilua.

Lehtipihvien lihana käytimme ulkofilettä, tosin paremmat paistipalat taitavat käydä tähän tarkoitukseen yhtä hyvin. Eli sensorttia pihvejä on luvassa meidän grillsitä pitkin kesää, ainakin paistipaloja riittää vielä läjäpäin. Paljon riippuu lihan mureudesta, eli kauanko se on raakakypsynyt. Omat naudan file- ja paistipalamme lepäsivät vakuumissa jääkaapissa mureutumassa parisen viikkoa ennen pakastusta. (Kerronta vaihtui monikkoon, koska isäntä on yleensä mukana näissä pihvikuvioissa)

Fileestä leikataan poikkisyin pihvejä ja ne hakataan lihanuijalla paksun muovipussin sisässä halutun kokoisiksi. Pintaan kevyt öljy ja grilliin paistumaan. Nopea paisto molemmin puolin. Suola ja pippuri kannattaa lisätä vasta paistetulle pinnalle.

Pihvin kaverina oli vielä punaviinikastiketta. Totta puhuakseni tämä soosi valmistettiin jo isännän helmikuisille 30-vuotisjuhlille, joiden rosvopaisti oli surullisenkuuluisa tarina... Kastiketta jäi yli melkoinen kattilallinen, joka sittemmin pakastettiin. Hyvät uutiset ovat, että punaviinikastikkeen pakastus, sulatus ja uudelleen lämmittäminen toimiin. Tässä vielä simppeli ohje, ettei pääse unohtumaan:

Sauce Bordelaise (punaviinikastike), ohje reilulle 10:lle hengelle
  • 4 dl punaviiniä
  • 3 tl punaviinietikkaa
  • pari laakerinlehteä + muita yrttejä, esim. rosmariinin oksia, timjamin oksia
  • 3 tl sokeria tai 4 tl intiaanisokeria
  • 4 dl (2 prk) demi glace -kastikepohjaa
  • suolaa, mustapippuria
  • (nokare voita)
Laita punaviini, etikka, yrtit ja sokeri kattilaan ja kiehuta, kunnes neste on vähentynyt puoleen. Siivilöi yrtit pois, lisää valmis kastikepohja ja mausta suolalla ja pippurilla. Kastikkeen voi halutessaan kiillottaa nokareella voita.

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Salaatteja vapun kunniaksi


Vietettiin sitten synttäribileitä, ja tarjolla oli salaatti poikineen. Ohjeet ovat noin 40 hengelle.

Vesimelooni-fetasalaatti
  • 3 kokonaista vesimeloonia, paloittele
  • 4 punasipulia, halkaise ja leikkaa ohuiksi siivuiksi
  • 2 limettiä, purista mehu
  • 2 tl sokeria
  • 4 pakettia fetaa, lohko
  • 2 ruukkua minttua
  • 2 ruukkua persiljaa
  • auringonkukan versoja
  • vesikrassia
  • 3 prk mustia oliiveja
  • oliiviöljyä
  • jääsalaattia kulhon reunoille
Paloittele melooni sopiviksi suupaloiksi. Sekoita punasipuliviipaleet, limettimehu ja sokeri keskenään ja anna vetäytyä jonkin aikaa. Paloittele feta. Silppua yrtit ja versot. Laita kaikki aineet salaattikulhoon ja nostele käsin kevyesti sekaisin. Lorauta joukkoon oliiviöljyä. Jätä pinnalle muutamia siistejä meloonilohkoja ja oliiveja. Ohjeesta tuli kaksi reilua kulhollista salaattia.


Caesar-salaatti
  • 4 jäävuorisalaattia
  • 3 rasiaa rucolaa
  • 1 parmesan-juusto, leikkaa lastuiksi kuorimaveitsellä
  • 2 dl pinjansiemeniä, paahda pannulla
krutonkeihin
  • 1 leipä kuutioituna
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • yrttimaustetta
kastikkeeseen
  • 8 dl (3 prk) majoneesia
  • 1 rasia anjovisfileitä + liemi
  • 4 rkl dijon-sinappia
  • 4 tl Worcestershire-kastiketta
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 dl sitruunamehua
  • 4 dl parmesan-raastetta
  • mustpippuria
  • (vettä tai maitoa notkistamiseen)
Leikkaa jäävuorisalaateista kannat ja anna niiden levätä kylmässä vedessä muutaman tunnin ajan. Nopeammalla aikataululla salaatin voi myös leikata paloiksi, uittaa kylmässä vedessä ja lingota. Leikatun salaatin voi laittaa kannelliseen ämpäriin odottamaan, sillä kastikkeen voi sekoittaa joukkoon vasta juuri ennen tarjoilua. Saksi joukkoon myös rucola.

Valmista krutongin uunissa. Leikkaa leipä kuutioiksi, pirskota päälle öljyä, ripottele suolaa ja yrttimaustetta. Pidä 200-asteisessa uunissa, kunnes leipäpalat saavat hiukan väriä.

Valmista kastike. Sekoita sauvasekoittimella anjovisfileet, silputtu valkosipuli, sinappi sekä hiukan majoneesia. Kun seos on tasaista, lisää loput aineet ja sekoita vielä tasaiseksi. Jos lopputulos kovin paksu, kastiketta voi ohentaa kaatamalla joukkoon 1-2 dl vettä tai maitoa.

Sekoita kastike salaatin joukkoon juuri ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle rucolaa, krutongit, parmesan-lastut ja paahdetut pinjansiemenet.

Perunasalaatti
  • 30 kiinteää perunaa, esim. Nicola
  • 6 suolakurkkua
  • 3 isoa sipulia
  • 5 omenaa
  • 1/2 dl sitruunamehua
kastikkeeseen
  • 5 dl (2 prk) majoneesia
  • 3 prk kermaviiliä
  • 1 dl valkoviinietikkaa
  • 4 tl suolaa
  • 3 tl sokeria
Keitä perunat kuorineen kypsiksi. Kuori ja leikkaa jäähtyneinä pieniksi kuutioiksi. Paloittele pieniksi suolakurkut ja sipulit. Sipuleja voi huuhdelle hetken lävikössä kuuman veden alla, jos pelkää niiden olevan kitkeriä. Paloittele omenat pieneksi ja pirskota niille sitruunamehua tummumisen estämiseksi. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Sekoita kastike salaatin joukkoon ja anna sen vetäytyä viileässä jonkin aikaa ennen tarjoilua.

Majoneesista: kevyttuotteet kannattaa jättää hyllyyn. Jos tuoteselosteesta ei löydy kananmunia ja öljyä, ei sitä voi juuri pitää majoneesina. Kesällä, kun saadaan omien kanojen maalaismunia, opettelen majoneesin tekemisen ihan oikeista aineksista.