Pääsiäis-Eero

Eeron kiinnostus kaikkia syötäviä ja syötävänoloisia asioita kohtaan on säilynyt vankkana. Maissinaksut maistuvat jo siinä määrin, että piti ostaa naksun värinen paitakin. Valkoiset kun tulevat pyykistäkin naksunvärisillä pilkuilla koristeltuina. Lihansyöntiäkin Eero on aloittanut. Viikonloppuna syötiin racletten kanssa espanjalaista, valkohomepintaista, chorizo-tyyppistä makkaraa ja Eero nappasi iskän lautaselta siivun. Muulle ruokaseurueelle asia valkeni vasta, kun siivu tippui kaamean huudon kanssa suusta ulos. Ei tainnut olla suunmukaista. Mutta kiinalaisessa maistuivat pitkät vihreät pavut, joita äiti tonki kastikkeen seasta. No, tänään jatketaan pottusoselinjalla.

Ohrasalaatti

Eilispäivän ohralisäke pääsi tänään pöytään nimellä salaatti. On se kumma, ettei kotimaista ohraa käytetä enempää lisäkkeenä. Kaupasta kannetaan jotain hienoa kvinoaa, bulguria tai couscousta, vaikka varsin hyvä lähiruokavaihtoehto kasvaa aivan silmien edessä. Eikä löydy Elovena-pussinkaan kyljestä muuta ohjetta kuin ohrapuuron - ikään kuin siitä ei muuta voisi valmistaa. Itse keitän tavallisia kokonaisia ohrasuurimoita väljässä suolatussa vedessä tai kasvisliemessä 20 minuuttia, lisään aavistuksen kuumaa vettä ja valutan ne. Joukkoon reilu loraus öljyä, jotta jyvät pysyvät irtonaisina ja mausteita maun mukaan. Itse laitan usein kuivattua selleriä ja pilkottua aurinkokuivattua tomaattia, samassa purkissa saa öljynkin. No niin, mutta sitten siihen salaattiin. Siihen tarvitaan:

• 2 dl ohrasuurimoita
• kasvislientä keittämiseen
• loraus sitruunamehua
  
• 1/2 prk aurinkokuivattuja tomaatteja
• puolikas kurkku
• kourallinen rusinoita
• kourallinen kuivattuja omenanpaloja
• 1/2 rasiaa rucolaa
• tuoreita yrttejä
  

Keitä ohra pakkauksen ohjeen mukaan. Jos suurimot ovat höyryttämättömiä, keitä 20 minuuttia ja valuta. Lisää joukkoon reilusti aurinkokuivatun tomaatin öljyä ja makusi mukaan esim. yrttisuolaa. Jäähdytä ohra ja lisää sen joukkoon sitruunamehua. Paloittele kurkku erittäin pieniksi paloiksi ja lisää loput aineet salaatin joukkoon. Jogurtin kanssa voi tarjota sitruunalla maustettua kermaviili- tai jogurttikastiketta.

Kesäkanat tulivat

Kesäkanat ottivat tänä vuonna varaslähdön ja tulivat jo ennen kesää. Tuleepahan sitten pääsiäismunat ihan omasta takaa. Hämmentyneet kanaset tutkivat hieman ujon oloisina uutta yksiötään, jossa joutuvat kortteeria pitämään kunnes säät lämpenevät. Pistetään pihatarhaan verkko katoksi niin saavat sitten ihan lintuinfluenssasäädösten mukaisesti käyttää ulkopatiotaan jo ennen kesäkuun alkua. Säädöksistä puheen ollen, nyt kai pitäisi kaikkien yksikanaistenkin henkilöiden ilmoittautua maaseutuviranomaiselle rekisteriin. Isäntä muisti vasta muutama viikko sitten käydä sinne ilmoittamassa, ettei enää olla kotieläintila. Ja minä kävelen nyt uusi planketti kädessä sisään, että eipäs kun ollaanpas.

Laitoin kanasille tervehdykseksi laatikollisen auringonkukanversoja. Vaan en kyllä rupea versoja jatkuvalla syötöllä rouville kasvattamaan, saavat hetken odotella, että piha puskee voikukkaa ja makeaa vesiheinää. Siihen asti mennään jyvälinjalla.

Siiderissä haudutettua kotikanaa

Kesäkanojen tulopäivänä syötiin pakastimesta pois loput edelliskesän kanat. Ohjeen olen nyysinyt Välimäen bistro-kirjasta, Ruokaa ranskasta. Isohkoon kasariin upposi neljä koipi-reisipalaa ja varmaan kahdeksan rintafilettä. Ne ovat kuitenkin kooltaan kasvatusbroileriin verrattuna pieniä ja melko jänteviä, näin kauniisti kuvailtuna. Hauduttaa sopii ja hyvän aikaa. Pataan menee:

• n. 1 kg kanaa
• voita ruskistamiseen
• suolaa, pippuria
  
• 3 porkkanaa
• 2 sipulia
• 5 dl omenasiideriä
  
• 2 dl kuohukermaa
• yrttisuolaa tai tuoreita yrttejä

Paloittele kana sopiviksi paloiksi. Kuori ja viipaloi porkkanat. Kuori ja lohko sipulit. Ruskista kanapalat reilussa voissa ja ripottele pintaan suolaa ja pippuria. Lisää sipuli ja porkkanat ja ruskista vielä hetki. Kaada omenasiideri kasariin ja hauduta kanoja kannen alla noin tunti miedolla lämmöllä. Lisää kerma ja jatka kypsentämistä ilman kantta kotvasen aikaa. Tarkista suola ja lisää joukkoon tuoreita yrttejä. Itse holautin sekaan lipstikka-selleripitoista yrttisuolaa. Tarjoile riisin tai ohran kanssa. Tein muuten joku päivä "risottoa" höyrytetystä speltistä ja hyvää tuli.

Reissussa tuli maistettua asturialaista siideriä. Ei vaan ollut baarimikkoa kaatamassa sitä perinteiseen tapaan ohuena nauhana korkealta pään yläpuolelta saaviin (hapettumisestahan siinä on kysymys), joten ihan omin käsin kaadoimme pullosta lasiin. Kun kaikkea hyvää ei voi kantaa maailman ääristä kotiinsa, niin tähän pataan pistin ihan lähimarketista löydettyä englantilaista omenasiideriä.

Eero aloitti ruokailemisen

Eero-murunen palasi viikon lomareissulta aivan muuttuneena miehenä. Mussukka osaa nyt istua melko topakasti, hytkyttelee kontillaan Santsi-tädin konttauskoulun ansiosta ja kaiken lisäksi syö ruokia. Kiinnostus muun pöytäseurueen ruoka-annoksia kohtaan oli niin suuri, että Eero ehti lomallansa maistaa jo:

• avokaadoa
• banaania
• perunaa
  
• papaijaa
• meloonia
• leipää
• kurkkua
• mandariinia
• vähän salaattiakin

Kotona on sama kiinnostus jatkunut, joten ei auttanut kuin kaivaa syöttötuoli vintistä. Tuossa sitten iltapäivällä pienempi popsi mandariinia, isompi pannaria ja minä keskityin juomaan kahvia. On tää niin helppoa tämmösten omatoimilasten kanssa, ajattelin - kunnes sitten siirryin lasten pöydän, syöttötuolin ja lattian putsaamiseen.

Mustikkakukkoset

Olen jo pitkään suunnitellut tekeväni mustikkakukkoja. Kyseinen laji vaikuttaa sellaiselta perisuomalaiselta leivonnaiselta, ainakin raaka-aineiden, rukiin ja mustikan, puolesta. Jopa entinen pomoni Pekka kehuskeli usein leipovansa mustikkakukkoja. Taikinaan tuli:

• 2 dl hienoja ruisjauhoja
  
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 dl intiaanisokeria
• 200 g voita

Sekoita pehmeä voi ja sokeri nuolijalla. Lisää joukkoon yhdistetyt kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Ota sivuun 1/3 taikinasta kansia varten. Jaa loppu taikina kahdeksaan osaan ja painele silikonisten muffinsivuokien pohjalle ja reunoille. Valmistuksessa voisi varmastikin käyttää myös uuninkestäviä pieniä vuokia, jotka voidellaan. Valmista täyte:

• 5 dl mustikoita
• 1/2 dl hillosokeria

Sekoita mustikat ja hillosokeri. Jos käytät pakastemustikoita, ne voivat olla kohmeisia. Laita mustikkatäytettä leivonnaisten koloihin. Muotoile sivuun jätetty taikina tangoksi ja leikkaa kahdeksaksi kiekoksi. Painele niitä ohuemmiksi ja aseta ne kukkojen päälle kansiksi. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Tarjoa jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Jälkihuomautuksena vielä, että ne paistonkestävät vuoat eivät olisi hullumpi ajatus. Jos aikoo saadaa kukkoset ulos muffinsivuoista kohtuu kokonaisina, on odotettava, että ne jäähtyvät, mielellään todella viileiksi. Ja sitten varovaisesti irroittamaan. Onnistuu jos onnistuu, on tuo taikina niin murenevaista. Pohjan ruisjauhopitoisuutta voisi myös nostaa jonkin verran, ei vaan tällä kertaa sattunut kaapissa enempää rukiista olemaan.

Eero-tilunen

Eero-pumperoisen uudet strategiset mitat ovat 9700 g ja 69 cm. Aika hyvin viisikuiselta viikarilta. Eero sai juuri passinkin eli maailma on avoinna. Passikuvakin on niin ryhdikäs, että kyllä sillä kelpaa reissata viisivuotiaaksi. Maailma on niin pieni nykyään, yksi täti tuli vasta Hawai'ilta ja toinen Kiinasta. Ja mummokin oli vielä viikko sitten Madeiralla. Äiti löysi kaapinsiivousta tehdessään viiden vuoden takaisen visalaskun, jonka perusteella oli kuukauden sisällä tehnyt ostoksia Malagassa, Sevillassa, Lontoossa, Berliinissä, Amsterdamissa, Luxemburgissa ja Roomassa (jokunen kaupunki saattaa selittyä välilaskulla...). Täytyy laittaa valokuva-albumin väliin ja näyttää sitten kaksikymmentä vuotta täällä maalla asuttuaan kosmopoliittipojilleen, että kuulkaa, on se äiteekin joskun kirkonkylää piremmällä käyny.