Oulangan kansallispuistossa

Nyt on Kuusamon-reissu heitetty ja Emppu nähnyt vähän pohjoisen maisemia. Kaveri tuntui viihtyvän repussa oikein hyvin. Ja päiväunien aikaan äiti pääsi lumikenkäilemään itkuhälyttimen kantoalueelle (joka oli järvenjäällä aika suuri).

Herneenversoja

Herneenversotkin alkavat pikkuhiljaa kasvaa. Kun varren napsaisee katki, kasvaa tyvestä uusi verso, joten tämä on ehtymätön salaatin piriste. Ja keltaisella tipulla koristettuna kiva pääsiäisvieminen.

Alfalfaa

Alfalfan ituja on ihanan helppo kasvattaa, ja ne maistuvat hyvältä salaatissa tai leivän päällä. Hyvän salaattipohjan saa jäävuorisalaatista, jostain värillisestä salaatista (rucola, jääsalaatti, kaupasta löytyi myös uutta punalehtistä salanova-nimistä salaattia) ja näistä alfalfan iduista. Jätetään hyvin kylmään veteen lillumaan vartiksi, lingotaan ja joukkoon öljyä, suolaa, limen mehua ja vaikkapa jotakin yrttimaustetta. Ja jos ikkunalla sattuu kasvamaan basilikaa, herneenversoja tai vihanneskrassia, niin aina paranee.

Vuohenjuustotortellineja

Päätin kaivaa taas hetken aikaa kaapissa lojuneen pastakoneen esiin. Onnistuin tekemään ensimmäistä kertaa monitoimikoneella pastataikinan. Tosin, kone vain sekoittaa aineet muruiksi, ja massaa on veivattava vielä aika lailla pastakoneen läpi, että siitä saa leivottavan. Tortellinien sisään meni

• pehmeää vuohenjuustoa ja
• ruohosipulia.

Taikinaa oli niin reilusti, että tein toisen täytteen, johon ei harmikseni löytynyt enää pakastettua nokkosta. Täytyy saksia ensi keväänä ahkerammin takapihalla. Näitä ei jaksettu taitella enää tortellinin muotoon, jäivät ihan puolikuiksi, joita agnolotteiksi myös jossain hienohkoissa italialaisravintoloissa kutsutaan. Täytteeseen tuli

• ricottaa
• raastettua muskottipähkinää
• persiljaa
  
• kuivattua nokkosta ja
  
• suolaa
  

Ja näitä syötiin siis tomaattikastikkeen kanssa.

Sukkia, sukkia

Menin sitten liittymään marttoihin. Siellähän sai heti kättelyssä lankakerän mukaan ja ohjeet, kuinka neulotaan sukat koko Suomen syntyville lapsille. Hätäpäissäni delegoin sukkasouvin mummolle, joka onkin eläkepäivinään saanut hyvän sukankutomisdraivin päälle. Ajattelin testata marttojen ohjetta ja kudoin Eemelille sukat. Edellisestä sukankudonnasta oli vierähtänyt arviolta noin 15 vuotta. Että kärkikavennukset selvisivät vasta pienen puhelinkonsultoinnin jälkeen. Melko leveältähän nuo sukansuut näyttävät. Iskän mielestä ainoa hyvä asia sukissa on, että niitä voi hätätilanteessa käyttää pipona...

Tiramisù

Tiramisun tekemisessä ei ole mitään vaikeaa, paitsi että keksit pitäisi osata kastella juuri sopivasti. Jos kahvi on kuumaa, keksi imaisee kahvia nopeasti. Tämä on kaverini Annan tiramisuohje, jonka Anna sai vaihto-oppilasvuotensa isäntäperheeltä. Perhe oli kylläkin ranskalainen, mutta tämä on silti ainoa ohje, johon luotan.

• Savoiardi-keksejä
• 400g mascarponea
• 4 munaa
• 4 rkl sokeria
• noin 6 kuppia espressoa
• marsala-viiniä
• tummaa kaakaota

Keltuaiset ja sokeri vatkataan kovaksi vaahdoksi. Valkuaiset vatkataan lumivaahdoksi. Marscarpone sekoitetaan keltuaisvaahtoon ja sitten varovasti valkuaisvaahto.

Kahvin sekaan kaadetaan noin puoli desiä marsalaa. Keksit kastetaan kahvissa nopeasti molemmin puolin. Keksit ladotaan vuokaan. Ensimmäisen keksikerroksen päälle täytettä, toinen kerros keksejä ja jälleen täytettä. Annetaan vetäytyä jääkaapissa muutamia tunteja. Ennen tarjoilua pinnalle ripotetaan siivilän läpi tummaa kaakaota. Toiset käyttävät myös raastettua suklaata, sopii sekin.

Afrikan lelu

Reetta-täti palasi Afrikasta ja toi Eemelille kirahvinkuvallisen soittovempaimen. Eemelin lisäksi härpäke kiinnostaa kovasti Kissua.

Thaimaan-makuja

Meillä syödään tänään thai-viritteistä kalakeittoa, ihan kotimaisesta kirjolohesta tosin. Kaikki tarvittavat thai-maut saa kyllä irti punaisesta tai vihreästä currytahnasta, mutta onhan se kiva, että sopassa lilluu ihan vaan visuaalisuuden vuoksi vähän chilin siivuja, sitruunaruohon paloja ja limetin lehtiä. Ja päälle vielä kourallinen korianteria.

kantosuoja talviulkoiluun

Ollaan nyt muutamaan otteeseen käyty testaamassa uutta kantosuojaa, jonka askartelin lähestyvää Kuusamon-reissua varten. Suojan koon määräsi komerosta löytynyt tummansininen teddykangas, päälle tuli ulkoilutakkikangasta. Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut harjoittaa hiukan enemmän teollisuusvakoilua ja mitata jostain kaupallisesya tuotteesta leveys... Pikku-Eemelilläkin jalat sojottavat repussa jo aika leveälle.