Maissinkorjuussa

Tänä kesänä saavutettiin ennätyksellinen lämpösumma. Yhtenä todisteena siitä on tämä lähimaissi, jota käytiin tänään naapurin Jenniltä hakemassa. Siemenestä suoraan maahan kylvetty. Ja kanankakan voimalla kasvanut. Uskomatonta! Oma maissinviljelijän urani rajoittuu edelliskesäisiin kuuteen varteen (n. 10 tähkään), joten en käy tässä kasvatusohjeilla kehuskelemaan. Mutta maissintähkiä meillä syödään illalla, se on varma.

No, pakko mainita muutamia highlighteja tämän kesän kasvimaasadosta:

• kyssäkaali. Esikasvatus kannattaa. Eikä liian montaa taimea. Hyvää padoissa ja raakana raasteena.
• vuonankaali. Toimi jälleen tänä kesänä. Voi korjata, vaikka pakkanen viime yönä puraisikin.
• jäävuorisalaatti. Keräsin satoa vielä syyskuun lopulla. Nyt ehkä pakkanen puraissut.
• purjo. Varman päälle ja valmiit taimet. Hyvää on, vaikka piirakoissa ja keitoissa.
• avomaankurkku. Hiukan vaativa. Ensi kesänä kokeilen myös kasvihuoneessa.
• Uuden-Seelannin pinaatti. Kasvua ei hillitse mikään. Muutamasta varresta pinaatit vaikka pienelle kylälle.
• porkkana. Miksi en ole aiemmin viljellyt? Järjettömän hyviä. Järjettömän helpolla. En edes harventanut. (siemenet vaan iti harvakseen...)
  

Tässähän näitä. Ja joka syksy ajattelen, että ensi vuonna sitten tosi pieni ja maltillinen kasvimaa, ettei ole kitkemistä. Niinpä. Taisin vaan jo tehdä Jennille ennakkovarauksen ensi kevääksi maa-artisokan mukuloista ja parsakaalintaimista...