keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Eemeli ajelee nurmikoita
Isot traktorit ovat puolitoistavuotiaalle vielä jotenkin tavoittamattomissa, ainakin jos ominpäin on liikenteessä. Ruohonleikkuri taas on sopivaa kokoluokkaa, sen satulaan saattaa päästä kiipeämään jopa omin avuin. Jos Eemeli häviää hetkeksi näkyvistä, kannattaa tarkistaa ruohonleikkurin pukilta. Poika viihtyy paikallaankin olevan vekottimen selässä pitkän aikaa kuulosuojaimet päässä rattia käännellen. Saati sitten kun pääsee oikein liikkuvan vempaimen kyytiin. Nurmiala on meilläkin rajallinen - jos ei mukaan lasketa sitä hevosille kasvatettavaa, isommilla koneilla työstettävää - ja kyyti yleensä loppuu aikanaan. Itkuhan siitä seuraa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti