Eemelin suosikkiharrastus sisätiloissa, siis kun ei pääse traktorihommiin, on piirtäminen, "piiä" Eemelin kielellä. Harrastukseen ei paljon vaadita, mustekyniä meillä tuntuu lojuvan joka huoneessa ja paperia on lähes yhtä helppo löytää, tässäkin iskän muistilappu. Isommatkin uhmaikäisen kiukunpuuskat saa yleensä taltutettua lupaamalla, että nyt mennään piirtämään, saat liidut. Tai tussit. Hienoja tekniikoita molemmat, taiteilijan vapauden rajoittaminen paperille vaan tuntuu toisinaan kovin haasteelliselta.
Noh, itsepähän aloitin Empun taidekoulutuksen jo vauvaiällä, sen siitä saa. Sitä paitsi Anni-mummun lapsuudenaikaisten traumojen takia meidän suvussa kulkee kasvatusperiaate, että piirustuspaperia ja värikyniä pitää lapsella aina olla. Se juttu liittyi jotenkin kallisarvoisten kirjepapereiden tuhrimiseen ja Koivuniemen herraan. Luojan kiitos minusta ei koskaan tullut tuotteliaampaa pöytälaatikkotaiteilijaa, jonkunhan sitä meidän suvun ite-taidetta täytyy myös kuluttaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti