Kieltä

Meidän tilasta on ihan pian tulossa pelkkä heinätila. Kourallinen sonneja odottelee vielä viimeistä kyytiä, mutta yksi kikkaraotsatukkainen ayshire pääsi hengestään eilen navetan takana. Raakaa, ajattelee joku, mutta niin se vaan on, että jokaisen lihansyöjän pitäää kestää se tosiasia, mistä ja miten ruoka lautaselle tulee. Nyt meillä syödään verilettuja ja maksapihvejä, ruho saa vielä riippua muutaman päivän. Veitsiä teroitellessa keittelin kieltä. Kattilaan tuli:

• 1 naudan kieli, n. 1 kg, hyvin huuhdeltu ja harjattu
  
• 2 porkkanaa isoina paloina
• pala juuriselleriä
• iso kaskinauris reiluina paloina
• sipulia
• 3 laakerinlehteä
• ehkä 30 mustapippuria
• 1-1,5 l vettä
• 1-1,5 rkl merisuolaa
  

Pian on kieli hautunut pari tuntia. Sitten se kuoritaan ja jäähdytetään. Nautitaan ohuina viipaleina. Osan kielestä aion vielä marinoida seoksellla, johon tulee:

• 1 chilipalko hienonnettuna, poista siemenet
  
• reilu pala tuoretta inkivääriä, kuori ja paloittele kuutioiksi
• 1 dl sitruunamehua
  
• 1 dl vettä
• 1 dl hunajaa, lähituote Hollolasta
  
• 1 rkl suolaa
• 10 mustapippuria

Keittelin marinadia vartin verran ja laitan sen jäähtyneen kielen kanssa jääkaappiin yön yli maustumaan. Osan kielestä jätän kyllä marinoimatta, itämaiset mausteet eivät ole kaikkien makuun. Chilipalosta poistetut siemenet kannattaa kylvää taimiruukkuihin. Tajusin vasta Maaseudun tulevaisuutta lukiessani, että chilien kylvöaika on juuri nyt.