Tämän pannarin maito ja jauhojen vilja tulevat läheltä, serkun maatilalta Orimattilan Metsäkulmalta nimittäin. Ruokafilosofiani perusajatus on, että etuoikeutettuja ovat ne ihmiset, jotka tietävät, mitä syövät ja mistä syömänsä ruoka tulee. Periaatteen toteuttamiseen tarvitsee jonkin verran viitseliäisyyttä, ja suhteet maajusseihin ovat suureksi avuksi. Tässä nyt se pannariohje:
- 8 dl aitoa maitoa
- 2 munaa (sekoita munat maidon joukkoon)
- 2 dl vehnäjauhoja
- 2 dl grahamjauhoja
- 1 tl hienoa merisuolaa
- 0,5 dl intiaanisokeria
- 2 tl omatekoista vaniljasokeria
- 1 tl leivinjauhetta (kuivat aineet yhteen, munamaidon joukkoon)
- 0,5 dl voisulaa (taikinan joukkoon)
Paistetaan uunissa 200 asteessa puolisen tuntia. Pinnalla näkyvät köntsät ovat vaniljatangon paloja, tahitilaisina taitavat olla se pannarin kaukaisin ainesosa.
Vehnä jauhettiin pari viikkoa sitten myllyn kivellä Tönnön myllyssä. Kuvassa puolikarkeaa vehnäjauhoa. Komerosta löytyy myös hiivaleipäjauhoa ja grahamjauhoa. Väittävät, että kivijauhatus on ravintoaineiden säilymisen kannalta parempi kuin teollisuuden käyttämät suuret teräsvalssit.
Tämän pannarin maito ja jauhojen vilja tulevat läheltä, serkun maatilalta Orimattilan Metsäkulmalta nimittäin. Ruokafilosofiani perusajatus on, että etuoikeutettuja ovat ne ihmiset, jotka tietävät, mitä syövät ja mistä syömänsä ruoka tulee. Periaatteen toteuttamiseen tarvitsee jonkin verran viitseliäisyyttä, ja suhteet maajusseihin ovat suureksi avuksi. Tässä nyt se pannariohje:
Vehnä jauhettiin pari viikkoa sitten myllyn kivellä Tönnön myllyssä. Kuvassa puolikarkeaa vehnäjauhoa. Komerosta löytyy myös hiivaleipäjauhoa ja grahamjauhoa. Väittävät, että kivijauhatus on ravintoaineiden säilymisen kannalta parempi kuin teollisuuden käyttämät suuret teräsvalssit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti